Uutislistaukseen

Pääsiäisenä suru vaihtuu iloon

Pitkäperjantaina kirkossa kukkina käytetään pelkästään viittä punaista ruusua, jotka symboloivat Jeesuksen ...

Palmusunnuntai

Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä ja elämän viimeisiä vaiheita. Palmusunnuntai muistuttaa myös Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin. Hän ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja kansa heitti hänen eteensä tielle palmunlehviä.

Tiedetään, että Syyriassa ja Egyptissä palmusunnuntain juhlaa on vietetty jo 300-luvulla. Lännen kristityille palmusunnuntain juhla vakiintui 600-luvun kirkossa. Nykyisin koko Suomessa palmusunnuntain perinteeseen kuuluu muun muassa, että lapset käyvät virpomassa pajunoksat käsissään.

Kirkoissa päivän liturginen väri on violetti tai sininen. Alttarilla palaa kaksi kynttilää.

Hiljainen viikko

Palmusunnuntain ja pääsiäisen välillä on hiljainen viikko. Hiljaisen viikon torstaina, kiirastorstaina, muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa. Tänä vuonna kiirastorstaita vietetään 29.3.

Kiirastorstai on suomalaisten kolmanneksi suosituin kirkossakäyntipäivä (Kirkon tutkimuskeskus 2015). Seurakunnissa vietetään messua kiirastorstain iltana. Silloin alttari riisutaan kynttilöistä ja kankaista, ja se verhotaan tulevan pitkäperjantain vuoksi mustaan.

Pitkäperjantai

Pitkäperjantai on kirkkovuoden ainoa surujuhla, sillä silloin on Kristuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä.

Jeesuksen risti on kristitylle anteeksiantamuksen, sovinnon ja toivon merkki. Jeesus kantoi ristille koko maailman synnin ja avasi tien ikuiseen elämään.

Kirkoissa vietetään pitkäperjantaina sanajumalanpalvelus ilman ehtoollista. Kellot ja urut ovat hiljaa. Alttarilla on vain ristiinnaulitun kuva, krusifiksi. Kukkina käytetään pelkästään viittä punaista ruusua, jotka symboloivat Jeesuksen viittä haavaa. Päivän liturginen väri on musta.

Tänä vuonna pitkäperjantai on 30.3.

Pääsiäispäivä

Pääsiäisenä juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta. Pääsiäinen on kristikunnan tärkein ja vanhin juhla. Juhlan suomalainen nimi viittaa paastosta pääsemiseen.

Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä, jolloin seurakunnissa vietetään pääsiäisyön messua. Sen yhteydessä sytytetään kynttilät, jotka kuvaavat nousevaa aurinkoa ja kuoleman pimeyden väistymistä. Alttarin musta liturginen väri vaihtuu valkoiseen.

Pääsiäisyö aloittaa pääsiäisviikon, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Samalla alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.

Kristityt ovat viettäneet pääsiäistä aivan kristinuskon alkuajoista lähtien. Pääsiäisen ajankohta vaihtelee. Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeen. Pääsiäispäivä voi olla aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Tänä vuonna pääsiäispäivää vietetään 1.4.2018.

Pääsiäisen kirkot Kouvolan seurakunnissa: www.kouvolanseurakunnat.fi/paasiainen

23.3.2018 09.52