Kuusankosken Kirkkomusiikkiviikko 20.–27.11.2022 

Kuusankosken Kirkkomusiikkiviikko järjestetään 20.-27. marraskuuta. Jo 22. kertaa järjestettävän Kirkkomusiikkiviikon ohjelmisto sisältää seitsemän laadukasta konserttia. 


Kirkkomusiikkiviikon ohjelma 2022 - Musiikkia koko perheelle, vanhaa musiikkia, pelimusiikkia, gospelia.

Viikon pääesiintyjä on elokuussa 60 vuotta täyttänyt Petri Laaksonen. Hän on pidetty laulaja niin konserttisaleissa kuin kirkoissakin. Välittömänä esiintyjänä ja sielukkaana tulkitsijana hänellä on poikkeuksellinen kyky koskettaa kuulijoita melodisilla ja elämänmakuisilla lauluillaan. Petri haluaa juhlistaa synttäreitään ja pitkää laulajan- ja musiikintekijän uraansa syksyn mittaan Eläköön elämä - 60 vuotta Pohjantähden alla juhlakonserteilla eri puolilla maata.

Kirkkomusiikkiviikko alkaa perinteestä poiketen jo sunnuntaina 20.11., jolloin kuullaan Pergolesin Stabat Mater kuusankoskelaislähtöisten Marika Höltän ja Vilma Keisalan laulamana, pianistina Esa Ylönen. Lapsiperheille suunnattuja konsertteja ovat Uusia lasten virsiä -konsertti ja jo perinteeksi muodostunut Pohjois-Kymen musiikkiopiston Puhaltajien ilta.  Urkujen ja lyömäsoitinten yhteismusisointi jatkuu tänä vuonna Pelimusiikkikonsertilla, jossa kuullaan pelimusiikin klassikoita Mariosta Zeldaan ja Halosta Minecraftiin. Vanhan musiikin ystäville Kirkkomusiikkiviikko tarjoaa kouvolalaislähtöisen Anneliina Rifin konsertin. Hän on Suomen eturivin keskiaikamuusikoita, jonka heleästä sopraanosta ja mielenkiintoisista soittimista ja tarinoista ovat saaneet nauttia yleisöt niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tea´s Half Acoustic konsertoi Kirkkomusiikkiviikolla edellisen kerran vuonna 2014 ja nyt nämä kouvolalaisen juurimusiikin lähettiläät tekevät paluun. THA konsertillaan Songs of the Strange days haluaa koskettaa, lohduttaa, tuoda valoa ja iloa marraskuun iltaan.

Konsertit järjestetään Kuusankosken kirkossa.  Lipunmyynti konsertteihin alkaa tuntia ennen kirkon ovilta. Vapaalippuja vähävaraisille haettavissa seurakunnan diakoniatoimistosta (Maunukselantie 3 ovi B) tiistaina 15.11. klo 10–15.

Kuusankosken 22. Kirkkomusiikkiviikon konsertit:

Su 20.11. klo 18 Pergolesi: Stabat Mater 
Marika Hölttä, sopraano; Vilma Keisala, mezzosopraano; Esa Ylönen, piano. Liput 10€.

Ma 21.11. klo 18 Puhaltajien ilta - Pohjois-Kymen musiikkiopiston nuorten puhaltajien konsertti 
Kymi Wind Band, vaskikvintetti ja puupuhaltajat. Konsertin yhteydessä jaetaan Tapani Rautasuon rahaston stipendit. Vapaa pääsy, ohjelma 10€.

Ti 22.11. klo 18  Uusia lasten virsiä
Kirkon uusi lastenvirsikirja ilmestyy marraskuussa 2022. Uusia ja tuttuja virsiä svengaavan bändin säestyksellä. Tule mukaan tanssimaan, laulamaan, leikkimään ja nauttimaan. Erityisesti lapsille ja lapsen mielisille. Risto Eskola, koskettimet; Markus Venesalo, kitara; Jaakko Pöyhönen, rummut;. Vapaa pääsy.

Ke 23.11. klo 18 Pelimusiikkia uruilla 
Pelimusiikin klassikoita Mariosta Zeldaan ja Halosta Minecraftiin uruille sovitettuna. Kuusankosken kirkon pääurut ja virtuaaliurut pääsevät soimaan koko komeudessaan, kun ne tulkitsevat näitä eeppisiä sävelmiä. Eveliina Modinos ja Risto Eskola, urut; Janne Aalto, lyömäsoittimet. Liput 10 €.

To 24.11. klo 18 Ihmeitä ja elämää -konsertti 
Konsertti keskiaikaisten laulujen ja tarinoiden maailmasta. Anneliina Rif, laulu ja keskiaikaiset soittimet. Liput 10 €.

Pe 25.11. klo 18 Tea´s Half Acoustic - Songs for the Strange days
Musiikkia gospelin alkulähteiltä nousten tähän päivään. THA on 9-henkinen bändi, jonka tyylissä blues, soul, country, pop & rock yhdistyvät omalaatuiseksi musiikilliseksi keitokseksi. Liput 15 €.

Su 27.11. klo 18 Eläköön elämä - 60 vuotta Pohjantähden alla: Petri Laaksosen Juhlakonsertti 
Juhlakonsertinssa kuullaan tuhti kattaus Laaksosen monipuolisesta ja rakastetusta tuotannosta "maan ja taivaan väliltä". Liput 20 €. 

 

Tietoa konserteista:

Su 20.11. klo 18 Pergolesi: Stabat Mater

Marika Hölttä ja Vilma Keisala, laulu; Esa Ylönen, piano

              

Marika Hölttä (kuva Carolina Gripenberg)  Vilma Keisala (kuva Aida Keisala)    Esa Ylönen (kuva Ossi Näveri)

Koloratuurisopraano Marika Hölttä on tunnettu nimenomaan äänellisestä monipuolisuudestaan sekä lavaheittäytymisestään. Hölttä on kiinnitettynä kaudelle 2022–2023 Papagenan rooliin (Mozart, Taikahuilu) Suomen Kansallisoopperassa, Yön kuningattaren rooliin (Mozart, Taikahuilu) Oulun Kaupunginteatterissa sekä Liisan rooliin Raatteentie -oopperan kantaesitykseen (Pulkkis) OperArtin tuotantona. Lisäksi Hölttä laulaa solistina useissa konserttiproduktioissa sekä Kansallisoopperan koululaisoopperoissa ympäri Suomen.

Kilpailumenestystä Hölttä on saavuttanut Lappeenrannan laulukilpailujen 2019 toisella palkinnolla sekä toisella palkinnolla kansainvälisessä laulukilpailussa Havet's Röst vuonna 2018. Hölttä on laulanut mm. Sinfonia Lahden, Joensuun Kaupunginorkesterin, Vaasan kaupunginorkesterin, Saimaa Sinfoniettan sekä Kymi Sinfoniettan solistina. Suomen lisäksi Hölttä on konsertoinut Virossa sekä Italiassa. Oopperarooleista mainittakoon Cosí fan tutte: Despina (Mozart), Iloinen leski: Valencienne (Lehár), Pohjalaisia: Liisa (Madetoja), Viktoria ja hänen husaarinsa: O Lia San (Abraham), sopraanon rooli Suomen Kansallisoopperan Lasten Reininkullassa 2020-2022 sekä Sofian rooli koululaisoopperassa Lähde 2021-2023, Rakkaus on väkevä kuin kuolema: Siiri (Tikka, kantaesitys), Bayreuthin Lasten Ring Juhlaviikoilla 2019: Freia sekä Waldvogel (Wagner), Prinsessa Adalmina: Adalmina (Autio) sekä Taikahuilu: Yön kuningatar (Mozart, konserttiversio). Lisäksi Hölttä on kantaesittänyt nykyoopperoita sekä muuta modernia laulumusiikkia ja laulaa säännöllisesti solistina myös viihdemusiikin saralla.

Toukokuussa 2020 Hölttä piti soolokonsertin 'Välähdyksiä' yhdessä pianisti Tuula Hällströmin kanssa Musiikkitalon konserttisalissa, josta tehtiin live stream ja se myös radioitiin Ylelle. Marika Hölttä on opiskellut klassista laulua sekä musiikkiteatteria Sibelius-Akatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa.

Hölttää ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen Edistämiskeskus sekä Pro Musica -säätiö. Hölttä oli Richard Wagner -kulttuuriyhdistyksen vuoden 2017 stipendiaattina sekä Päivi ja Paavo Lipposen säätiön vuoden 2021 oopperasolisti. Lisäksi Hölttä oli ehdokkaana Radio Classicin Tempo-palkinnon vuoden 2018 nuoreksi laulajaksi

Mezzosopraano Vilma Keisala valmistui musiikkipedagogiksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta syksyllä 2020. Hänen laulunopettajinaan olivat Tehi Sulonen ja Satu Vihavainen.

Keisala on toiminut laulunopettajana Kouvolan kansalaisopistossa vuosina 2021–2022. Tällä hetkellä hän toimii laululehtorin sijaisena Lappeenrannan musiikkiopistossa. Hänen lauluprojekteihinsa ovat kuuluneet mm. Marko Aution Prinsessa Adalmina -lastenooppera, Kokkosen Viimeiset kiusaukset, Fallan La Vida Breve ja El amor brujo, Goodallin Love Story -musikaali sekä kohtauksia Mozartin Don Giovannista ja Taikahuilusta.

Vilma on aina ollut kiinnostunut hyvin monenlaisista musiikillisista tyylilajeista, ja hän on viime vuosina alkanut julkaisemaan omaa elektropop -tyylistä musiikkia. Hän on löytänyt sävellys- ja sanoitustyön kautta uuden musiikillisen maailman, josta hän on erittäin innostunut.

Vilma on kotoisin Kuusankoskelta ja on asunut suuren osan aikuisiästään Kuusaalla. Hän kokee Kuusankosken kirkon hyvin läheiseksi paikaksi, ja hänelle on suuri kunnia päästä laulamaan Pergolesin Stabat Mater teos juuri kotikirkkoon.

Esa Ylönen opiskeli pianonsoittoa Kotkan seudun musiikkiopistossa Maj-Lis Tigerstedtin ja Sibelius-Akatemiassa Juhani Lagerspetzin johdolla ja valmistui musiikin maisteriksi vuonna 1995. Valmistumisensa jälkeen hän opiskeli kirkkomusiikkia ja suoritti kanttorin pätevyyteen vaadittavat opinnot. Syksyllä 2021 hän aloitti opintonsa Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulutusohjelmassa. Esa on monipuolinen muusikko ja esiintyy paljon Suomessa ja ulkomailla. Hän opetti pianonsoittoa Itä-Helsingin musiikkiopistossa ja toimi pitkään kappelikanttorina Munkkiniemen seurakunnassa. Nykyään hän on Kotkan seudun musiikkiopiston säestäjä. Esa on tehnyt Alba Recordsin julkaisemia maailmanensilevytyksiä Uuno Klamin sävellyksistä, ja Fennica Gehrman on julkaissut hänen toimittamiaan Klami- ja Sibelius-nuotteja. Hän toimi pitkään Uuno Klami -seuran puheenjohtajana ja on nykyisin sen varapuheenjohtaja. Hänet on myös valittu Positiivisimmaksi kotkalaiseksi. Pergolesin Stabat mater -esityksissä Esa on ollut mukana musiikinjohtajana, urkurina ja cembalistina, mutta tässä konsertissa ensimmäistä kertaa pianistina.

Stabat mater on lyhenne sekvenssin ensimmäisistä sanoista stabat mater dolorosa eli "seisoi äiti tuskissaan". 1200-luvulta peräisin oleva teksti oli aikanaan hyvin suosittu katolisessa hartauden harjoituksessa ja siitä tehtiin saksankielinen käännös jo 1300 -luvun alussa.

Stabat mater kertoo Jeesuksen äidin kärsimyksestä poikansa ristin äärellä. Tekstin sisältö on täten mitä vaikuttavin. Voiko kuvitella suurempaa surua ja tuskaa kuin äidin suru katsoessaan kuoliaaksi kidutettavaa poikaansa?

Musiikin Stabat Mater tekstiin ovat säveltäneet lukuisat säveltäjät. Tunnetuin ja suosituin Stabat Mater on kuitenkin Giovanni Battista Pergolesin (1710–1736). Hän sai sävellystilauksen napolilaiselta veljesjärjestöltä, joka järjesti hartaushetkiä San Luigi di Palazzon kirkossa Pyhän Äidin kärsimystä muistellen. Tilaisuudet tapahtuivat perjantaisin maaliskuussa. Aikaisemmin samaan tarkoitukseen oli tilattu sävellys Stabat Mater-tekstiin Alessandro Scarlattilta.

Veljeskunta ei liennyt kovinkaan varakas, koska näyttää siltä, että oli rahaa maksaa vain kahdelle naissolistille (myös kastraattilaulajat olivat tuohon aikaan mahdollisia). Tämä kokoonpano alleviivasi kuitenkin myös sekvenssin ainutlaatuista äärimmäisen intiimiä tunnelmaa.

Säveltäjä joutui tilauksen esittäjistön myötä ongelmalliseen tilanteeseen. Yleensä kirkkomusiikissa oli ollut tähän saakka esittäjänä kuoro. Aariat ja duetot soveltuivat paremmin maalliseen oopperagenreen, joka kyllä oli ollutkin Pergolesin varsinainen leipäpuu.

Pergolesi onnistui kuitenkin työssään, ja hänen uudesta Stabat Mater -sävellyksestään tuli niin suosittu, että se oli lopulta koko 18. vuosisadan eniten kopioitu sävelteos. Pergolesi sommitteli ja muotoili sävelteoksen tuoden sen tunnelmiin ja kohtauksiin valoa ja varjoja, kuin maalauksessa. Tämä lieneekin yksi syy siihen, että teos koskettaa kuulijaansa herkkyydellään ja mystiikallaan tänäkin päivänä.

Stabat Materin leviämistä aikanaan ympäri maailmaa helpotti, että se voitiin esittää myös ilman orkesteria pianon tai urkujen säestyksellä. Lopulta Pergolesin Stabat Mater otettiin avosylin vastaan myös protestanttisessa Euroopassa. J. S. Bach tunsi teoksen ja käytti sitä myös materiaalina omassa tuotannossaan. On vaikeaa nimetä toista sävellystä, jolla olisi ollut yhtä suuri vaikutus musiikkikulttuuriin.

Giovanni Battista Pergolesi kuoli vain 26-vuotiaana Pozzuolin luostarissa todennäköisesti tuberkuloosiin. Hän viimeisteli teoksen kuolinvuoteellaan.

 

Ma 21.11. klo 18 Puhaltajien ilta: Pohjois-Kymen musiikkiopiston nuorten puhallinsoittajien konsertti 

Kymi Wind Band, vaskikvintetti ja puupuhaltajat

Jo perinteeksi muodotunut Kirkkomusiikkiviikon konsertti, jossa kuullaan tuhti annos puhallinmusiikkia. Mukana Pohjois-Kymen musiikkiopiston Kymi Wind Band, vaskikvintetti ja puupuhaltajat. Tervetuloa nauttimaan puhallinmusiikista!

Konsertissa jaetaan myös Tapani Rautasuon rahaston musiikkistipendit nuorille musiikin harrastajille ja opiskelijoille. Tässä ohjeet hakemiseen:

Tapani Rautasuon rahaston stipendit haettavana vapaamuotoisella hakemuksella pe 4.11. saakka. Hakemukset lähetetään sähköpostitse osoitteeseen marianna.pellinen@evl.fi tai postitse osoitteeseen: Kuusankosken seurakunta/ Marianna Pellinen, Maunukselantie 3, 45700 Kuusankoski.

Voit hakea stipendiä jotain musiikkiin liittyvää investointia varten (esim. soittimen osto, musiikkileiri ym.) tai sitten vain yleisesti musiikkiopintoja varten. Etusijalla ovat kuusankoskelaiset musiikinopiskelijat. Stipendiä ei myönnetä peräkkäisinä vuosina.

Vapaassa hakemuksessa on hyvä kertoa ainakin seuraavat asiat:
- mihin haet stipendiä
- kuinka kauan olet soittanut/ laulanut ja mitä soitinta
- oletko suorittanut jonkun musiikkiopiston tutkinnon
- oletko ollut mukana Kuusankosken seurakunnan musiikkitoiminnassa
- oma ikä (syntymäaika), osoite ja sähköpostiosoite

 

To 24.11. klo 18 Ihmeitä ja elämää -konsertti

Anneliina Rif, laulu ja vanhat soittimet

Anneliina Rif on Kouvolassa ja Kuusankoskella lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt sopraano, Sibelius- Akatemiasta valmistunut musiikin maisteri Rif on Suomen eturivin keskiaikaisen musiikin osaajia. Vanhan musiikin osaamista hän on kerryttänyt lukuisilla mestarikursseilla sekä Lontoossa Jessica Cashin (laulu) ja Pamela Thorbyn (nokkahuilu) ohjauksessa. Nykyään hän on itse kysytty vanhan musiikin kouluttaja. Anneliina soittaa konserteissaan sopivalla kattauksella myös erilaisia huiluja, sinfoniaa, goottiharppua, psalttaria, rebekiä, kelloja ja perkussioita.

Anneliina Rif on esiintynyt paitsi eri yhtyeiden ja orkestereiden sopraanosolistina, myös usean vanhan musiikin kokoonpanon jäsenenä Suomessa ja ulkomailla, konserteissa ja vanhan musiikin festivaaleilla. Hän on levyttänyt mm. suomalaiselle ALBA- ja ranskalaiselle OPUS 111 -levymerkille sekä nauhoittanut YLE:lle kantanauhoja varhaisbarokin ja keskiajan ohjelmistoa. Vuonna 2009 ALBA Records julkaisi soololevyn De Angelis, joka koostuu hyvin varhaisesta keskiaikaisesta musiikista, Hildegard Bingeniläisen lauluista sekä suomalaisista kansansävelmistä. Vuonna 2021 Fuga Oy julkaisi Duo Medievalin Hodie aperuit nobis –Varjoista valoon -albumin.

Ihmeitä ja elämää -konsertti rakentuu keskiaikaisten laulujen ja tarinoiden maailmasta. Jumalallisia ihmeitä koettiin monenlaisissa olosuhteissa, ja taivaallinen väliintulo ratkaisi muutoin vaikeasti korjattavia asioita. Kertomukset ihmeistä levisivät laajalle ja sama tarina saattoi vaeltaa läpi Euroopan kertomuksen kielen vaihtuessa paikalliseen muotoon ja musiikin saadessa vaikutteita matkan varrelta. 

Konsertissa kuullaan mm. abbedissa Hildegard Bingeniläisen lauluja, teoksia Cantigas de Santa Mariasta ja Laudario di Firenzestä.

 

Pe 25.11. klo 18 Tea´s Half Acoustic - Songs for the Strange days

Kuva Ulla Korjala/Studio Ullakko

Vuonna 2014 Tea's Half Acoustic konsertoi Kuusankoskella osana vuotuista kirkkomusiikkiviikkoa. Tänä vuonna kouvolalaiset juurimusiikin lähettiläät tekevät paluun Kuusankosken kirkkoon

Vuonna 2010 perustettu Roots & Blues-kollektiivi on kehittynyt vuosien aikana pienestä puoliakustisesta coverbändistä omaa tuotantoa luovaksi artistiksi. THA on tänä päivänä jopa 9-henkinen kokoonpano, jonka tyylissä blues, soul, country, pop & rock lyöttäytyvät yhteen luoden omintakeisen ja rouhean musiikillisen keitoksen. Bändiä johtaa upeaääninen Tea Salo, jonka voimakas ääni ja tulkinta ei jätä ketään kylmäksi.

THA julkaisi vuonna 2021 debyyttialbuminsa ”Moving”, joka on saanut mainion vastaanoton sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Levyn kappaleet ovat soineet ulkomaisissa internetradioissa useasti. Suomessa mm. Kantritohtori Teppo Nättilä on soittanut levyn nimikappaleen omassa ohjelmassaan YLE Radio Suomessa ja Radio Kaakon soittolistoilta löytyy parikin THA:n kappaletta. Bändi on tällä hetkellä valmistelemassa uutta levyä, joka olisi tarkoitus julkaista ensi vuonna. Tarkoituksena on julkaista singlelohkaisu digitaalisesti jo tämän vuoden puolella.

Marraskuussa on kuitenkin aika palata kirkkoon. Vuonna 2014 THA soitti ennakkoluulottomasti kappaleita omasta repertuaaristaan ja gospelin käsitettä venytettiin. Konsertti oli menestys ja bändi palasi Kuusankosken kirkkoon vielä toistamiseen sekä esiintyi kertaalleen myös Sippolan kirkossa.

Marraskuun konserttiin on valittu lohdutusta ja iloa tuovia kappaleita. THA:n musiikillinen maisema sijoittuu vahvasti americanaan ja bluesiin, joten konsertissa kuullaan kappaleita, jotka ovat syntyneet puuvillapeltojen katveessa ja rämeiden liepeillä, siellä gospelin alkulähteillä. Syvästä etelästä noustaan kuitenkin myös tähän päivään ja konsertissa kuullaan esimerkiksi bändin omaa tuotantoa. Tea's Half Acoustic haluaa koskettaa, lohduttaa, tuoda valoa ja iloa marraskuun iltaan. Olet lämpimästi tervetullut mukaan.

Strange days are at hand.
I might never understand
What lies beneath the earthly stroll
and what is the meaning of it all.
All I can see, hear, and feel.
Are the strangest days in me.

-TS-

THA on:

Tea Salo – Laulu
Petri Salo – Kitara
Esa Rantanen – Haitari & koskettimet
Jari Taimela – Bassokitara
Ari Vuorinen – Rummut
Anitra Raivio – Laulu & viulu
Anna Kuurne – Laulu & klarinetti
Tuuli Asunmaa – Laulu

 

Su 27.11. klo 18 Eläköön elämä - 60 vuotta Pohjantähden alla: Petri Laaksosen Juhlakonsertti 

Kuva Juuso Westerlund

Laulaja-säveltäjä Petri Laaksonen täytti elokuussa 60 vuotta. Petri haluaa juhlistaa synttäreitään ja pitkää laulajan- ja musiikintekijän uraansa syksyn mittaan Eläköön elämä - 60 vuotta Pohjantähden alla juhlakonserteilla eri puolilla maata.

Suurelle yleisölle tuntemattoman nuoren sävelnikkarin ura sai aikoinaan lentävän lähdön 80-luvun puolivälissä hänen sävellettyään voitokkaasti Suomen euroviisusävelmät Eläköön elämä (Sonja Lumme) sekä Sata salamaa (Virve Rosti). Sittemmin Laaksosen kynästä on syntynyt myös Anna Erikssonin euroviisuhitti Oot voimani mun, sekä lukuisa määrä muita lauluja maamme eturivin artisteille.

Viimein vuonna 1994 koitti oman ensilevyn aika, ja klassikkosävelmällään Täällä Pohjantähden alla hän lauloi itsensä suomalaisten sydämiin. Petri Laaksosen artistiprofiili onkin poikkeuksellisen laaja, sisältäen iskelmiä, teatterimusiikkia, monia joululauluja sekä rakastettuja hengellisen musiikin lauluja mm. Tuomasmessuun ja Mukulamessuun, klassikkorunoilijoidemme teksteihin säveltämiään laulelmia unohtamatta.

Petri Laaksonen kokee olevansa ennen kaikkea live-esiintyjä. Välittömänä esiintyjänä ja sielukkaana tulkitsijana hänellä on poikkeuksellinen kyky koskettaa kuulijoita melodisilla ja elämänmakuisilla lauluillaan. Kontakti yleisön kanssa antaa voimaa niin kuulijoille kuin laulajalle itselleenkin. Jo yli neljännesvuosisadan kestänyt ura esiintyvänä artistina sekä eletyn elämän tuoma kokemus iloinen ja murhe.

Ota yhteyttä

Kanttori
Kuusankosken seurakunta

Konserttivastaava 2022