Hyvä yhteys

Odottaminen kuuluu ihmisen elämään, ja siitä on olemassa monenlaisia sanontoja. Odottavan aika on pitkä. Odotus palkitaan. Mitä sinä olet viimeksi odottanut? Tätä kirjoittaessani vieressäni tuhisee päiväuniaan kaksi hoitokoiraa, joiden saapumista meillä kotona on odotettu jo monta viikkoa. Näillekin karvakuonoille olen jo pariin otteeseen ehtinyt sanoa, että odota.

Sunnuntain aiheena kirkkovuodessa on Pyhän Hengen odotus. Pyhä Henki on Jumalan kolmas persoona, joka antaa voimaa ja yhdistää meitä. Johanneksen evankeliumissa Jeesus rukoileekin yhteyttä: ”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.”

Sodan, pelon ja huolten täyttämien uutisten keskellä rukous yhteyden puolesta on tärkeää. On tärkeää nähdä ja sanoittaa ne asiat, joille yhdessä voimme tehdä jotakin. Yhteys luo turvaa epävarmuudessa. Omilla teoillamme ja sanoillamme voimme kannatella toisiamme, muistuttaa hyvän olemassaolosta ja vahvistaa uskoa huomiseen. Meidän ei tarvitse enää opetuslasten tavoin odottaa. Voimme luottaa siihen, että Jeesus rukoilee puolestamme ja Pyhä Henki toimii jo, rohkaisee rakentamaan siltoja, kääntymään Jumalan ja toisten ihmisten puoleen.

Lenkillä toisen hoitokoiran kanssa vastaan tuli kaksi muuta koiraa. Toinen niistä alkoi räksyttää, koska sitä pelotti, toinen halusi muuten vain pullistella. Hoitokoira katseli rauhallisena hieman kauempaa ja heilutti häntäänsä. Kohtaamisen jälkeen jatkoimme matkaa, ja minä jäin ihailemaan hoitokoiran tyyneyttä. Kehuin ja rapsutin. Ei ollut mitään pelättävää, ei tarvinnut räksyttää takaisin. Osaisimmepa me ihmiset toimia samoin: luottaa niin paljon Jumalaan ja elämään, ettei tarvitsisi pelätä, pullistella tai räksyttää. Luottamus vahvistaa yhteyttä, ja elämä toteutuu aina yhteydessä toisiin. Sellaista elämää, yhteistä ja hyvää, Jumala meille toivoo.

Johanna Haaraoja
seurakuntapastori
Elimäen seurakunta