Olemmeko turvassa?
Vantaan kouluampuminen puhuttaa edelleen, ja syystä. Järkyttävät tapahtumat painavat monen lapsen ja aikuisen mieltä vielä pitkään. Tragedia rikkoi jälleen suomalaisten perusturvallisuutta arjessa. Miten 12-vuotias kykenee harkittuun väkivallantekoon? Mitä on pielessä yhteiskunnassamme ja sosiaalisissa suhteissamme? Vanhempi pohtii, uskaltaako huoletta lähettää lapsensa aamuisin kouluun. Oppilas miettii, onko turvallista käydä koulua.
Turvallisuudentunne on elämän tärkeimpiä kantavia voimia. Kun se horjuu, koko elämän pohja huojahtaa. Vanhemmat, opettajat ja monet ammattiosaajat ovat nyt tärkeässä roolissa perusturvallisuuden palauttamisessa lapsille, jotka ovat pelästyneet Viertolan koulun tapahtumia. Kertomassa rauhallisesti, että kaikki on meillä nyt hyvin. Sanoittamassa lapsen ikätasolle sopivalla tavalla, mitä ja miksi Viertolan koululla tapahtui. Lapsi tarvitsee ainakin yhden turvallisen aikuisen, joka on tarvittaessa läsnä, jos jotain pelottavaa tapahtuu.
Myös Kouvolan seurakuntien työntekijät tarjoavat henkistä tukea, jos Vantaan tapahtumat painavat mieltä ja haluat keskustella niistä. Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi kotiseurakuntasi pappeihin ja diakoneihin. Seurakuntien nuorisotyöntekijät kuulevat herkällä korvalla nuorten huolia. Vaikeiden tunteiden ja ajatusten kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
Media on ollut pullollaan mielipiteitä ja teorioita Vantaan koulusurman syistä ja taustoista. Sosiaalisessa mediassa velloneisiin huhuihin ja henkilötietojen paljastamiseen pyrkivään tietojen levittämiseen myös poliisi joutui puuttumaan. Kaikessa keskustelussa on muistettava, että kyseessä ovat oikeat lapset ja heidän perheensä, läheisensä ja kouluyhteisönsä, jotka joutuivat kohtaamaan väkivallan, kuoleman ja surun. Tapahtuneen käsittelyyn voi osallistua kaikkia kunnioittavalla tavalla.
Väkivallantekoihin kouluissa tai missä tahansa julkisessa tilassa pitää varautua jatkossa yhä paremmin. Pahimman mahdollisen skenaarion kuvittelu ja kriisitilanteiden harjoittelu on tarpeen myös kirkossa. Siten voimme varautua parhaalla mahdollisella tavalla kriisitilanteisiin ja niiden ennakointiin.
Psalmin 27 sanat rohkaisevat: ”Jumala on minun valoni ja apuni, ketä minä pelkäisin? Hän on elämäni turva, kenenpä vuoksi tärisisin pelosta?”
Laura Blom
Viestintäpäällikkö
Kouvolan seurakuntayhtymä
