Kurkistuksia varhaiskasvatukseen 2026

”Tällä viikolla yritetään osallistua joka päivä johonkin seurakunnan lasten tilaisuuteen,” kertoi eräs nuori äiti kirkkomuskarissa. Minua hymyilytti. Mahtavaa, että meidän toimintamme on niin avointa ja monipuolista, että tuollaista voi edes yrittää. Kyllähän meillä koko ajan tapahtuu. Teemme seurakunnan varhaiskasvatuksessa työtä lasten kanssa ja usein mukana toiminnassa on koko perhe. Lapsille omat kerhot ovat tärkeä juttu ja ne antavat aikuiselle ehkä hetken omaa aikaa, toisaalta taas koko perheen kerhot, muskarit ja leirit tarjoavat parhaimmillaan yhteisiä hetkiä kaikille. Molempia tarvitaan.

Iloa, tukea ja hyväksyntää

”Meidän perheemme on saanut paljon iloa, tukea ja hyväksyntää osakseen Kouvolan seurakunnan toimintaan osallistumisesta. Koko perheen näkökulmasta perheleirit ovat ykkösjuttu! Siellä äiti ei tee kotihommia eikä isä ole töissä, siellä saamme olla kiireettömästi yhdessä. Nautimme leirin tunnelmasta, hyvästä hoidosta ja iloisesta yhdessä tekemisestä.
Myös päiväkerho, kirkkomuskari ja musakerho ovat olleet tärkeitä. Musakerho oli lapsemme Eevin suosikki, siellä oli niin hauskaa ja hän oppi paljon. Ja me vanhemmat opimme paljon lapsistamme. Saimme kuulla ohjaajalta lastemme kerholaiseksi kasvusta ja opimme heistä uusia asioita ryhmässä toimijoina. Lisäksi saimme myös kuulla kauniita sanoja lapsistamme. Se tuntui ja tuntuu edelleen tärkeältä ja liikuttaa,” kertoo Eevin ja Ennin äiti Hanna. 


”Lapsuuteni ja nuoruuteni liittävät minut Kouvolaan. Varhaiskasvatuksen johtaja Teija Laine on tuttu ja turvallinen ihminen jo pitkän ajan takaa. Huomaan, että lähellä oleva ja toimintaan osallistuva esihenkilö on lähentänyt työyhteisöä, luo luottavaisen ilmapiirin ja jokainen lastenohjaaja on saanut halutessaan tuoda osaamisensa esille. Toivottavasti näin on jatkossakin,” jatkaa Hanna. 
Perheiltä ja lapsilta saatu palaute on kullankallista, sillä heille ja heitä varten me työtä teemme. Meille lastenohjaajille kiitokset ja kehut tulevat yleensä suoraan kohtaamistilanteissa. On ihan parasta katsella lasten riemua ja onnistumisen kokemuksia ja nähdä kerhon tai muskarin jälkeen tyytyväisiä, iloisia kotiinlähtijöitä. 

Tutut ja tärkeät ohjaajat

”Tuoreena äitinä minua yllätti, miten paljon toimintaa seurakunta järjestää lapsiperheille,” sanoo Toivon äiti Heidi-Elina. ”Kerhotoiminta, muksujen musatunti ja kirkkomuskari ovat kuuluneet tärkeinä osina meidän viikkoomme jo monen vuoden ajan. Ohjaajat ovat muodostuneet tutuiksi ja tärkeiksi niin Toivolle kuin äidillekin. Tunnelma on aina lämmin ja on tervetullut olo. Jo matkalla muskariin Toivo usein miettii, ketkä häntä ovat vastassa – tämä osoittaa, miten tärkeää henkilökunnan pysyvyys onkaan. Ohjaajilta saa aina tukea ja apua ja miten ihanalta se tuntuukaan, kun ohjaaja kysyy mitä juuri meille kuuluu tänään. 
Saamme myös mahdollisuuden rauhoittumiselle, kun yhdessä sytytetään kynttilä ja rauhoitutaan hetkeksi rukouksen äärelle. Ne ovat tärkeitä hetkiä, sillä Toivo leikkii niitä kotonakin; hän leikkii ohjaavansa piirihetkiä meille vanhemmille sormikynttilöineen, rukoustaloineen ja lauluineen. Laulut jäävät pyörimään mieliin vielä pitkään ja niiden sanoituksia ja sanomaa pohditaan usein yhdessä.” 
3-vuotias Toivo juttelee tärkeistä asioista näin: ”Parasta on soittaminen ja laulaminen. Lempilauluni on Körötteli kirkolle. Sain soittaa Katjan kanssa sinistä kanteletta.” Toivon lempilaulu on monen muunkin suosikki. Laulamme musakerhoissa tämän nimilaulun jokaiselle lapselle. ”Körötteli kirkolle tänään meidän Toivo! Matkaan mahtui mutkia, pudonneita sukkia, enkelinkö siivellä päästiin perille?” Oman nimen kuuleminen kaikkien yhdessä laulamana on lapselle ihmeellinen ja tärkeä hetki. 
Heidi-Elina kertoo: ”Muskarihetkillä voi tavoittaa yhteisöllisyyden tunteen: me luomme yhdessä lapsille musiikin iloa, onnistumisen kokemuksia ja iloitsemme yhteisestä ajasta rakkaiden pienten lastemme kanssa. Yhdessä ihmetellään pieniä elämän ihmeitä – eihän sen tärkeämpää olekaan.”

Sanan ja lasten ilon äärellä

Mietin työssäni lastenohjaajana usein sitä, miten elämän ihmettely ja tutkiminen pienen lapsen kanssa voi muuttaa täysin sen, miten katsot maailmaa. Pieni rakas ihminen kasvaa ja tarvitsee matkallaan kaiken mahdollisen rakkauden, rohkaisun ja turvallisuuden tunteen mitä voi saada. Aikuiselle rukouksen kynnys voi olla joskus korkealla ja sanoja vaikea löytää.  Silloinkin yhteinen rukous lapsen kanssa kerhossa tai illalla vuoteen äärellä voi tulla kuin luonnostaan ja olla tärkeä hetki. Siunausta ja suojelusenkeleitä halutaan pyytää lapsen elämään ja usein myös kodille, perheelle, kaikille rakkaille. 

Kouvolan seurakunnan perhekirkot ovat olleet pienimmillekin sopivia pikkukirkkoja, joista suurin osa on järjestetty perheiden toiveesta arki-iltaisin ja ulkona. Toki lasten kirkkohetkiä on viikoittain myös iltapäiväkerhoissa, päiväkerhoissa ja kesällä kesäkerhoissa. Päiväkotien adventti- ja kevätkirkot kokoavat paikalle satoja lapsia. Vuoden aikana kastetuille vauvoille perheineen on ihan oma vauvakirkko. 
Jokainen syys- ja kevätkausi on päätetty perheiden kanssa yhteiseen juhlaan ja kirkkohetkeen. Niistä ovat perheessä Hannan mukaan tykänneet kaikki. ”Vanhempien ja lasten mielestä kauden päätökset ovat olleet tärkeitä ja hienoja juhlia. Lasten kirkot ovat olleet todellisia matalia kynnyksiä Sanan ja lapsista kumpuavan pyyteettömän ilon äärelle. Vanhemman iloksi tilaisuuksissa ovat lapset olleet keskipisteitä ja saaneet näin arvoisensa roolin ja paikan,” Hanna sanoo.

Antoisa ja monipuolinen yhteistyö

Seurakunnan yhteistyö päiväkotien ja muun kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa muutti muotoaan noin 10 vuotta sitten. Päiväkodin johtaja Saija on nähnyt ajan ennen muutosta ja sen jälkeen. ”Yhteistyö seurakunnan kanssa on ollut antoisaa, monipuolista, opettavaista ja rikastuttavaa. Se on elänyt kulttuurisesti muuttuvan yhteiskunnan ja kasvatustyön lainsäädännön mukaisesti. Yhteistyö on ajan myötä muuttunut katsomuskasvatusyhteistyöksi, jossa tunnustukselliset tapahtumat ovat perheille valinnaisia ja pääpaino on yleissivistävän toiminnan toteuttamisessa. Yhteisenä tahtotilana on aina ollut molemminpuolinen halu rikastaa ja vahvistaa lasten ja perheiden kulttuurista sekä katsomuksellista tietämystä ja tuntemusta,” Saija sanoo.

Eskareille vuosittain tarjottuihin retkiin osallistuu suurin osa ikäluokasta. Nämä yleissivistävät retket sopivat kaikille lapsille ja niihin voi osallistua omasta katsomuksesta riippumatta. Kirkkoretkellä tutkitaan kirkkoa tilana ja tutustutaan kirkon ammatteihin, ristiäisiin ja häihin. Pyhäinpäiväviikolla eskarit saavat tutkia hautausmaata ja pohtia elämän päättymistä ja hautajaisia. 
Adventin ja kevään kirkkohetkiin lähes kaikki päiväkodit osallistuvat innolla. Viemme kirkot päiväkotien lähelle. Keväällä 2026 toteutimme ulkona 9 puisto- tai metsäkirkkoa paikoissa, joihin lapsiryhmien oli päiväkodeista helppo kävellen tulla.

Saija kokee seurakunnan ja yhteistyön antaneen paljon. ”Lapset ovat saaneet elämyksellisiä ja kasvattavia, sekä arkea, että elämää rikastuttavia tapahtumia ja kohtaamisia. Perheille on tarjottu tapahtumien lisäksi tukiverkkoja arkeen ja kasvatustyöhön. Yhteistyö on vahvistanut päiväkotien työntekijöiden katsomuskasvatusosaamista ja tukenut heitä sen toteuttamisessa, sekä tarjonnut mukavia tapahtumia. Se on myös lisännyt johtajien osaamista henkilöstön katsomuskasvatustyön tukemisessa.”

”Parhaimmillaan katsomuskasvatusyhteistyö Kouvolan seurakunnan kanssa on ollut ja on mielestäni ”rauhan työtä.” Se on suomalaisten kulttuuristen arvojen ja perinteiden vahvistamista sekä uusien ja erilaisten kulttuurien ja katsomusten tuntemuksen lisäämistä. Tässä perimmäisenä tavoitteena on katsomuksellisen erilaisuuden ja taustoiltaan erilaisten ihmisten hyväksyminen ja kunnioittaminen – arvona lähimmäisen rakkaus,” Saija tiivistää.

Yhteisöllinen ja upea kokemus

Kouvolan seurakunnassa varhaiskasvatus tekee työtä myös kouluikäisten lasten kanssa. Iltapäiväkerhot kokoontuvat arkisin neljässä kerhopisteessä. Saman ikäisille ja myös pienemmille lapsille järjestetään kesäkuussa kesäkerhoja. Kaikille alakouluikäisille tarkoitettu kerho heinäkuussa on vuodesta toiseen todella suosittu. Molemmat kesäkerhot, niin kuin päiväkerhot ja muskaritkin, ovat seurakunnassamme kaikille ilmaisia. 
Heinäkuun koululaisten kerhon isonen Väinö miettii kerhon mukavaa fiilistä: ”Heinäkerho on se hetki, mitä kesältäni olen jo neljä vuotta odottanut eniten. Siellä tunnen itseni hyväksytyksi ja olevani osa perhettä. Luulen, että lapsillekin yhteisöllisyys on tärkeää, heidän on helppo päästä mukaan leikkimään, osaksi porukkaa ja yhteisiä sisäpiirivitsejä. Kerho on lapsille varmasti upea kokemus. Tai ainakin niin moni palaa vuosi vuodelta, että ilmeisesti ihan kivaa siellä taitaa olla. :) Joka kesä on rauhallisen helppoa lähteä mukaan taas uuteen vuoteen, sillä tiedän, että tämä kerho kannattelee ja tuo turvaa lapsille, mutta myös meille isosille. Sitä ei voi monesta työstä noin vain sanoa. Palaan heinäkerhoon vuoden päästä jos vain sen Herra mahdollistaa, ja erittäin hyvillä mielillä.”

Juurtumassa seurakuntaan

Myös Hanna pohtii yhteisöllisyyden näkökulmaa. ”Perheen yhteisen ajan ja Sanan äärellä olemisen ilon lisäksi varhaiskasvatuksen tilaisuudet ja kerhot ovat tärkeitä yhteisöllisiä asioita, jotka juurruttavat perheitä seurakuntaan jo lapsen ensi vuosista lähtien. Nyt suunnitelmissamme on, että koululaisemme aloittaa heti kun mahdollista jossain seurakunnan isompien lasten kerhossa käymisen. Koko perhe taas odottaa seuraavaa perheleiriä. Tätä jatkumoa ei olisi ilman tapahtumia, kerhoja, yhteisöllisyyttä ja ammatillista osaamista, jota olemme saaneet osaksemme kaikissa Kouvolan seurakunnan perheille suunnatuissa tapahtumissa.” 

Kiitos yhteisestä matkasta

Kaiken tämän lisäksi vuonna 2026 tapahtuu Kouvolan seurakunnan varhaiskasvatuksessa paljon muutakin: 11 lastenohjaajaa tekee huikean hyvää työtä ja toteuttaa perhekerhoja, päiväkerhoja, perheiltoja, iltapäiväkerhoja, iltaparkkeja, pikkuhelppiä, juhlia ja tapahtumia, kotikäyntejä, päiväkotikäyntejä, retkipäiviä, koulutuspäiviä, yhteistyötä perhekeskuksen ja avoimen varhaiskasvatuksen kanssa. Tärkeällä paikalla ja mukana työssä ovat myös varhaiskasvatuksen sihteeri, pappi ja kanttori.

Tässä kirjoituksessa olen kertonut lähinnä siitä työstä, jossa itse olen mukana. Kanssani kertomassa ovat olleet:
Heidi-Elina ja Toivo Kattelus
Hanna Kytöaho 
Saija Lantta
Väinö Rekki

Lämpimästi kiittäen, 
Katja Savolainen