Maija Jokipaltio muistelee 18.4.2026

Maija Jokipaltio oli mukana seurakuntanuorissa 1992-1996. Hän muistelee nuoristyötä ja leirejä tuona aikana.

”Muistan, että Uudenvuoden leiri oli mukava, koska se oli päivän pitempi kuin muut leirit, olimme Puhjonrannassa kolme yötä. Leiriohjelmassa pidin Salaisesta ystävästä. Jokaiselle arvottiin salainen ystävä. Ensin piti välikäsien kautta selvittää, kuka salainen ystävä on, jos häntä ei tuntenut. Koskaan ei tiennyt, keneltä kysyä, kuka ystävä on. Vaarana oli, että kysyt häneltä itseltään. Leirin aikana salaista ystävää muistettiin jollain tavalla. Sain kerran itse tehdyn, hienon kolmiulotteisen taideteoksen, jonka säilytin pitkään. Usein salaiselle ystävälle saatettiin ostaa kanttiinista jotakin, vaikka suklaata, mikä toimitettiin lapun kera välikäden kautta perille. Ennen nuorten leirejä nuorisonohjaajamme Maarit veti suunnitteluryhmää, jossa nuoret suunnittelivat leirille ohjelmaa. Muistan, että kerran meidät jaettiin ryhmiin ja kävelimme Rapojärven jäällä ja ulkona rastilta toiselle. 

Olin mukana myös nuorten palveluryhmässä. Paljon teimme ikkunanpesua, mutta muistan, että kerran laitoimme erään mummon kanssa hänen valokuviaan kansioon. Kävin myös tekemässä lumitöitä. Apumme oli ilmaista, mutta aina asia ei mennyt autettaville perille. Seteleitä ja kolikoita sujautettiin kenkiini. Kerran kävelin aika pitkään kengillä ennen kuin huomasin, että sinne oli piilotettu rahaa. Näitä rahoja kävin sitten tilittämässä seurakuntatoimistoon.”