Mikkelinpäivä on enkelien ja lasten juhlapyhä

Kuusankosken kirkossa klo 10 ovat mukana lapsikuoro Valonsäteet, kirkkomuskarilaisia, Kirkonrotta ja Lempi Miukunen. Perhekirkon jälkeen Kuusankosken kirkolla on mukavaa toimintaa, muun muassa ongintaa, enkelipolku, keppihevosia ja mahdollisuus kiivetä kirkon torniin. Tarjolla on mehua ja pipareita.

Valkealan kirkossa vietetään klo 10 Sukupolvien messua. Messun palvelutehtävissä on eri-ikäisiä. Päiväkerholaiset ja lastenohjaajat laulavat, ja Raamattua lukemassa ja rukoilemassa on sekä nuoria että aikuisia. Messun jälkeen on tarjolla keittolounasta kirkon sivusalissa.

Myllykosken kirkossa järjestetään klo 16 Triadimessu – enkelikirkko kaikenikäisille. Messussa on mukana lapsikuoro Ilonpisarat. Messun jälkeen on luvassa enkelipolku, askartelua ja mahdollisuus ottaa kuva enkelin kanssa sekä kirkkomakkarat ja kirkkokahvit.

Enkelit ovat sanansaattajia

Mikkelinpäivän keskushahmo on Raamatussa mainittu arkkienkeli Mikael. Hän tuo kirkon juhlakalenteriin muistutuksen siitä, että Jumala on luonut myös näkymättömän maailman. Mikaelin kunnioittaminen ja juhliminen alkoi jo 400-luvulla. Hänelle omistettu päivä oli jo tuolloin 29. syyskuuta. 

Mikkelinpäivän evankeliumi asettaa lapsen uskon esikuvaksi, ja kertoo, että lasten enkelit saavat taivaissa joka hetki katsella taivaallisen Isän kasvoja. Sanoma enkeleistä on tarkoitettu kuitenkin myös aikuisille. 

Enkelit kuvataan Raamatussa Jumalan sanansaattajina, jotka suojelevat ja opastavat ihmistä. Ne ovat Jumalan luomia henkiolentoja. Myös käsitys suojelusenkeleistä pohjautuu Raamattuun. Enkelit esiintyvät kymmenissä virsiteksteissä ja kristillisessä taiteessa. Suomen kielen sana enkeli tulee latinan sanasta angelus (kr. angelos). Molemmat tarkoittavat lähettilästä eli sanansaattajaa.