Lähde pienelle pyhiinvaellukselle Elimäeltä Pyhtäälle elokuussa

Pyhiinvaellus Elimäen kirkolta Pyhtään kirkolle kutsuu kulkemaan perinteistä kirkkopolkua kävellen ja pyöräillen. Vaellukselle voi liittyä myös matkan varrelta, tai kulkea vain osan matkasta mukana. Matkan pituus Elimäeltä Pyhtäälle on Hirvikosken kautta 37 kilometriä suuntaansa.
Tapahtuma juhlistaa Elimäen ensimmäisen kappelin rakentamisen 450-vuotisjuhlavuotta. Elimäen ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1571. Sitä ennen elimäkeläisten kirkkomatka suuntautui Pyhtään kirkkoon, koska Elimäki oli Pyhtään kappeliseurakunta.

Vaellus päättyy viikkomessuun Pyhtään kirkossa

Pyöräilijät lähtevät klo 11 Elimäeltä vanhan kirkon, Pyhtään kappelin, muistomerkiltä, joka sijaitsee Elimäen kirkkotarhan hautausmaalla (Vanhamaantie 16 B). Kävelijät lähtevät Elimäeltä jo aamulla, koska kävely kestää koko päivän. Kävelymatka on noin 33 kilometriä. Reitti kulkee osittain tien reunassa, osittain metsäpolkuja. Paluukuljetus kävelijöille ja pyöräilijöille Pyhtään kirkolta Elimäen kirkolle on mahdollinen. Pyöräryhmää vetää Riikka Turunen ja patikkaryhmää rovasti Juhani Huovila. Tavoitteena on päästä Pyhtään kirkolle noin kello 16.30. Hirvikoskella, Lauttarannassa pyhiinvaeltajille on tarjolla keittolounas. Matkalle on hyvä ottaa mukaan pieniä eväitä ja juotavaa.

Hengellinen matka muistuttaa sukupolvien ketjusta

Pyhiinvaellusta rytmittävät reitin varrella tauot ja yhteiset rukoushetket.
– Vanhan kirkkopolun kulkeminen on ihmettelyä ja osin hiljaisuudessa kulkemista. Matkanteko ei ole urheilusuoritus. Pyhiinvaellus on hengellinen matka, joka muistuttaa sulkupolvien ketjusta, Elimäen kirkkoherra Kirsi Hämäläinen kertoo.
Pyhtään kirkossa vietetään vaelluspäivän päätteeksi klo 17 viikkomessu, jonka jälkeen nautitaan kirkkokahvit lähetystyön hyväksi. Kirkkovieraita pyydetään ottamaan omat mukit mukaan. Pyhtäällä asuva pastori Kai Takkula kertoo Hirvikoskesta historian ja sodan silmin Hirvikoskella ja myös kirkkokahvien yhteydessä.

Ilmoittaudu mukaan pyhiinvaellukselle

Terveysturvallisuuteen liittyvistä syistä pyhiinvaellukselle on ilmoittauduttava mukaan Elimäen seurakuntatoimistoon 13.8. mennessä sähköpostitse elimaki@evl.fi. Tarve paluukuljetukseen selvitetään ilmoittautumisen yhteydessä.
– Muodostamme sopivat pyöräilyryhmät, joissa tahti määräytyy ryhmän mukaan. Jokainen ottaa mukaan vesipullon ja mukin, päähineen, kypärän ja hyvät kengät sekä varustautuu vallitsevan sään mukaisesti, Kirsi Hämäläinen ohjeistaa.

Elimäellä kirkollinen yhteys Hollolaan ja Pyhtäälle

– Ensimmäiset kirkolliset yhteydet Elimäeltä suuntautuivat Hollolaan. Jossain vaiheessa Elimäki liitettiin Pyhtään kirkkopitäjään ja näin yhteys Hollolaan katkesi. Kirkkomatka lyheni huomattavasti, mutta se oli edelleen hankala. Pyhtään kirkkoherra oli pitkään myös elimäkeläisten ainoa pappi, kertoo Elimäen historia -teosta tutkinut Elimäen edellinen kirkkoherra, rovasti Päivi Sipponen.
Oman kirkon rakentaminen Elimäelle muutti seurakunnallista tilannetta merkittävästi. Ainakin vuonna 1571 elimäkeläiset olivat rakentaneet jo oman vaatimattoman kirkon ja kirkkomatka lyheni. Kirkko sijaitsi Peippolan kylässä, nykyisen Elimäen kirkon läheisyydessä. Vuodesta 1571 Elimäki oli Pyhtään kappeliseurakunta ja Elimäelle saatiin myös kappalainen. Vaikka Elimäellä oli nyt oma kirkko, velvollisuutena oli edelleen osallistua myös Pyhtään kirkon korjaustöihin. Vuonna 1639 Elimäen seurakunta irrotettiin Pyhtäästä, mutta itsenäisyys kesti tässä vaiheessa vain noin kaksikymmentä vuotta. Vuonna 1865 Elimäen seurakunta itsenäistyi uudelleen ja kirkkoherraksi tuli tällöin Robert Toussaint Enckell.
(Lähde: Eeva-Liisa Oksanen: Elimäen historia)

Mitä on pyhiinvaellus?

Pyhiinvaellus on ikivanha mutta samalla ajassa elävä perinne. Kautta aikojen ihmiset ovat kaivanneet pyhille paikoille ja tehneet matkoja niille. Matkalle motiivit ja merkitykset antaa vaeltaja itse. Kulkea voi jalan, pyörällä, meloen tai yhtä hyvin autolla, jos liikkuminen on haasteellista. Pyhiinvaellus yhdistää luonnossa kulkemisen, hiljentymisen, kulttuurihistorian, liikkeellä olon ja irtioton arjesta. 
Pyhiinvaeltaja vaeltaa mysteerien maailmassa. Pyhä voi yllättää tai se voi säilyä salaisuutena. Pyhiinvaelluksella on tilaa pohtia elämän isoja kysymyksiä rauhassa. Yhteisillä vaelluksilla kokemuksiaan voi jakaa toisen kanssa, yksin vaeltaessa elämään saa etäisyyttä ja asioista voi olla helpompi päästää irti. Pyhiinvaellus on matka. Matkan pituus ei ole olennaista, sillä pyhiinvaellus on aina myös matka sisäänpäin, syvyyssuunnassa.
(Lähde: evl.fi/pyhiinvaellus)