Tiekirkkojen kertomaa
Tein menneenä kesällä perheeni kanssa yhden päivän matkan Kymenlaakson tiekirkkoihin. Nautimme kumpuilevista maateistä, kirkkojen rauhasta ja hiljaisuudesta. Opimme paljon kunkin paikkakunnan historiasta. Vaikka tämän kesän tiekirkkokausi on virallisesti ohi, on osa tiekirkoista edelleen auki. Kirkkobongailu on mielenkiintoinen tapa tutustua myös kauniiseen maahamme ja sen kulttuurihistoriaan.
Matkustit missä päin Suomea tahansa, matkasi varrelle osuu tiekirkkoja. Tiekirkkoja oli tänä vuonna avoinna yli 280. Tiekirkkojen juuret ulottuvat 1950-luvun Saksaan. Ensimmäinen tiekirkko perustettiin Münchenin ja Stuttgartin välille, kun näiden kahden kaupungin yhdistävän moottoritien varrella sijainnut katolinen seurakunta kyllästyi läheisellä taukopaikalla roskanneisiin autoilijoihin. Seurakunta päätti alkaa tarjota autoilijoille uusia palveluita ja toivottaa heidät tervetulleiksi pistäytymään kirkossa. Suomeen tiekirkot tulivat Ruotsin kautta. Ensimmäiset tiekirkot avautuivat 1990-luvun alussa pohjoisessa Suomessa. Suomen suosituimmat tiekirkot ovat vuodesta toiseen olleet Turun Tuomiokirkko, Kallion kirkko Helsingissä, Valamon luostari, Kerimäen kirkko ja Oulun tuomiokirkko.
Tutustumismatkamme Kymenlaakson tiekirkkoihin oli eräänlainen kurkistus pyhiinvaelluksen saloihin. Kymenlaakson kauniita, vaikuttavia ja varsin erilaisia kirkkoja kierrellessämme koimme hengästyttävän määrän arkkitehtuuria, taidetta ja paikallishistoriaa yhden päivän aikana. Sankarihaudoilla nuoremmalle sukupolvelle pystyi kertomaan arvokkaasti sotiemme historiasta. Hautausmailla kierrellessämme tutustuimme hautakiviin painutettujen etunimien kertomaan historiaan. Kirkkosalien viileydessä ja hämäryydessä pysähdyimme hengähtämään. Jokaisessa toisistaan poikkeavassa kirkossa huolemme ja arkiset askareet jäivät aina pikkuisen enemmän kirkon ovien ulkopuolelle. Aistimme hyvän Jumalan läsnäolon.
Alkavan syksyn kynnyksellä menneen kesän muistoja läpikäydessäni lausun hiljaa mielessäni rukouksen. Se olkoon myös sinulle siunaukseksi tulevan syksyn tuulissa ja virtauksissa.
Tanja Dahlström
Seurakuntapastori
Anjalankosken seurakunta