Uutislistaukseen

alt= Lapsia leikkimässä Kouvolan seurakunnan päiväkerhossa. Seurakuntien tunnettuus- ja mielikuvatutkimuksen vastaajien mielestä Kouvolan seurakuntien tulee keskittyä toiminnassaan vanhuksiin, lapsiin ja nuoriin. Kuva: Petri Laukkanen

Kouvolan seurakunnat herättävät myönteisiä tunteita ja mielikuvia

23.6.2021 11.49

Tuoreen seurakuntien tunnettuustutkimuksen mukaan kirkkoon liitetään tunteina tyytyväisyys ja myötätunto.

Kouvolan seurakunnat osallistuivat kahdentoista suuren kaupungin alueilla helmi–maaliskuussa 2021 tehtyyn seurakuntien tunnettuustutkimukseen. 
– Kyselytutkimukseen osallistuminen on hyvä tapa saada luotettavaa tietoa työmme merkityksestä ja kouvolalaisten kokemuksista kotiseurakunnistaan. Tieto on hyödyllistä yhteisen työmme kehittämisessä. Tutkimme tuloksia tarkasti seurakuntalaisten ja työntekijöiden kanssa, kertoo Kouvolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Valkealan kirkkoherra Arto Helle.

Kirkkoon liitetään tunteina tyytyväisyys ja myötätunto

Keväällä toteutetun tutkimuksen mukaan evankelis-luterilainen kirkko herätti kaikissa vastaajissa tyytyväisyyttä ja myötätuntoa. Kouvolan vastauksissa nousivat myönteisinä tunteina esille myös kiinnostus, ilo ja mielihyvä.
– Kielteisistä tunteista pettymys on alemmalla tasolla kuin keskimäärin muilla tutkimukseen osallistuneilla seurakuntatalouksilla, huomioi tuloksia analysoinut Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola.
– On ilahduttavaa havaita, miten positiivisesti ihmiset Kouvolassa ajattelevat lähiyhteisöstään, kirkkoherra Arto Helle toteaa. 

Kouvolan seurakunnat herättivät vastaajissa myönteisiä mielikuvia

Kouvolan seurakuntien vastaajissa herättämien mielikuvien osalta eri ikäryhmien väliset erot olivat pienempiä kuin muilla paikkakunnilla. Kielteisten mielikuvien osuus oli vastauksissa hyvin pieni. Kouvolan seurakuntia piti 82 % vastaajista luotettavana ja kolme neljäsosaa suvaitsevaisena sekä uskottavana. 
– Nämä ovat hyviä tuloksia, Kimmo Ketola sanoo, mutta huomioi samalla, että myös varovaisuus, rutiininomaisuus ja konservatiivisuus liitettiin vastaajien mielikuvissa Kouvolan seurakuntiin. 
Tulokset heijastavat kirkon luonnetta julkisyhteisönä. Sen toimintaan luotetaan, mutta suurena haasteena on henkilökohtaisuuden, rohkeuden ja kokeilunhalun puute.
– Tulosten mukaan on tärkeää, että seurakunta on lähellä ja mukana arjen elämässä. Kouvolan vahvuutena oli myönteisten tunnekokemusten tasalaatuisuus kaikissa ikäryhmissä. Ajattelen, että tämä kertonee toimintamme monipuolisuudesta ja onnistumisista. Olemme hyvä, luotettava ja turvallinen toimija, jolta odotetaan myös rohkeutta uudistua, Arto Helle pohtii.

Kirkolta kaivataan tukea kriiseissä ja huolenpitoa

Tutkimuksen vastaajien odotukset Kouvolan seurakuntia kohtaan ovat selvät. Vastaajien mukaan seurakuntien tulee tukea elämän kriiseissä, pitää huolta vanhuksista ja vähäosaisista sekä järjestää mielekästä tekemistä lapsille ja nuorille. Samansuuntainen painotus näkyy myös muiden seurakuntien tuloksissa. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan seurakuntien onnistumista tärkeinä pidetyissä asioissa. Suurimmat erot odotusten ja onnistumista koskevien mielikuvien välillä olivat juuri tärkeimpinä koetuissa asioissa: vanhuksista huolta pitämisessä, vähäosaisista huolehtimisessa sekä elämän kriiseissä tukemisessa.
Sama linja näkyy myös vastauksissa kysymykseen, mihin Kouvolan seurakuntien tulisi keskittyä toiminnassaan: vanhukset, lapset, nuoret, auttaminen ja tukeminen.

Kouvolan seurakunnat kohdataan hautausmailla, uutismediassa ja kirkollisissa toimituksissa

Kouvolalaisista vastaajista 69 % on viime vuoden aikana kohdannut Kouvolan seurakunnat hautausmailla. 55 % kohtasi paikallisseurakunnat uutismediassa ja 33 % kirkollisten toimitusten, eli kasteen, häiden ja hautajaisten puitteissa.
– Huomionarvoista on, että Kouvolassa on tavoitettu noin 90 prosenttia seurakuntalaisista jollain tutkimuksessa mainituilla tavoilla, Kimmo Ketola kertoo.

Merkittävä joukko saanut henkistä ja hengellistä tukea kirkolta koronakriisin aikana

Tutkimus selvitti myös kirkon onnistumista koronakriisin hoidossa. Vastaajien mielestä tärkeimpiä olivat seurakuntien kriisissä tarjoamat konkreettisen avun muodot. Neljännellä sijalla Kouvolan vastauksissa oli kuitenkin myös kirkon antama henkinen ja hengellinen tuki, jota pidettiin tärkeänä. Koronakriisin aikana Kouvolan alueen vastaajista 6 % oli tukeutunut Kouvolan seurakuntien tarjoamaan hengelliseen apuun.
– Tämä on prosentuaalisesti merkittävä määrä ihmisiä suhteutettuna Kouvolan väkilukuun. Samoin verkkojumalanpalvelusten osallistujamäärät ovat Kouvolassa prosentuaalisesti hyvät, huomioi tutkija Kimmo Ketola.
Huolestuttavana Ketola puolestaan pitää Kouvolan vastauksia pyyntöön arvioida sitä, miten Kouvolan seurakunnat ovat vastaajien mielestä onnistuneet koronakriisin aikana ihmisten tukemisessa. Kaksi kolmasosaa vastaajista ei osannut ollenkaan arvioida asiaa.
– Kouvolan seurakuntien toiminta kriisissä ei ole ollut ihmisille tuttua tai näkyvää. Toisaalta kielteisiä arvioita seurakuntien toiminnasta kriisissä on hyvin vähän, ja viidesosa vastaajista antaa Kouvolan seurakunnille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan toiminnasta poikkeusaikana, Ketola pohtii.

Tutkimukseen vastasi 6796 kaupunkilaista

Seurakuntien tunnettuuskyselyn toimeksiantajina olivat seurakuntayhtymät tai seurakunnat 12 paikkakunnalla sekä Kirkon viestintä, ja sen toteutti Norstat Finland Oy. Kysely tehtiin verkkokyselynä helmi–maaliskuussa 2021 ja siihen vastasi 6 796 kaupunkilaista Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Seinäjoella, Rovaniemellä sekä Turussa ja Kaarinassa. Kouvolan vastaajamäärä oli 504. Hankkeessa yhteistyökumppaneina toimivat Kirkon tutkimuskeskus ja NayaDaya Oy.