Kun menetämme viereltämme rakastamamme ihmisen, elämä muuttuu kertaheitolla toisenlaiseksi kuin ennen. Surun voima yllättää, ja surun läpikäymiseen tarvitaan paljon aikaa. Mielessä on monia kysymyksiä. Miten tästä eteenpäin? Mistä löytyisi toivoa surun keskelle? Miten kohdata surua niin, että se voisi jonain päivänä muuttua elämän voimavaraksi?

Näiden kysymysten äärelle pysähdytään Sano suruasi rakkaudeksi -vilttikirkossa, joka järjestetään Valkealan kirkossa torstaina 12. marraskuuta klo 18. Illassa kuullaan lauluja, runoja ja ajatuksia surusta, lohdusta ja toivosta. Illan päätteeksi on teetarjoilu ja mahdollisuus keskusteluun.

Illan aihetta sanoittaa itsekin useita läheisiään menettänyt laulaja-kirjailija, teologian maisteri Hanna Ekola. Ekola on kirjoittanut surua, selviytymistä ja toivoa käsitteleviä kirjoja, mm. Sano suruasi rakkaudeksi, Sanoja surusta ja toivosta ja lasten surukirja Surupolku. 

Lauluissa Hannan kanssa musisoi pianisti-laulaja Virpi Salo. Hanna ja Virpi ovat tehneet musiikin saralla yhteistyötä jo yli 30 vuoden ajan. Saumattomasta yhteistyöstä syntyy kaunis, puhutteleva ja läsnä oleva kokonaisuus, jossa toivo ja lohdutus kohtaavat kuulijan.

Illassa on lupa vain olla ja ottaa vastaan

Valkealan seurakunnan diakoniatyöntekijä Sanna Paakalan mukaan vilttikirkon ajatuksena on luoda osallistujille turvallinen ja levollinen tila pysähtymiseen. Osallistujia kannustetaan ottamaan mukaan oma viltti, jonka voi kietoa hartioille tai jalkojen ympärille illan aikana.

”Vilttiin kääriytyminen on konkreettinen tapa vahvistaa turvallisuuden ja lohdutuksen tunnetta. Oma tuttu viltti antaa luvan asettua itselle mieluisaan asentoon, kuunnella ja levätä”, Paakala kertoo.

”Illassa on lupa vain olla ja ottaa vastaan.”

Sano suruasi rakkaudeksi -vilttikirkko

Lauluja, runoja ja ajatuksia surusta, lohdusta ja toivosta Valkealan kirkossa 12.11.2026 klo 18. Tilaisuuden järjestää Valkealan seurakunta ja se on kaikille avoin ja maksuton. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille niille, joita suru on kohdannut omakohtaisesti, jotka elävät läheisensä menettäneen rinnalla tai joita muuten vain ajatukset surusta, lohdusta ja toivosta kiinnostavat.