Piispanvaali 2023 - esittelyssä Mari Parkkinen

Mari Parkkinen, kirkkoherra, TT

Esittele itsesi muutamalla virkkeellä. Millaisen piispan Mikkelin hiippakunta sinusta saisi? 

Olen Imatran seurakunnan kirkkoherra ja koulutukseltani teologian tohtori. Olen taustaltani myös viestinnän ammattilainen ja se on yksi vahvuuteni, jota hyödyntäisin piispana.

Mikkelin hiippakunta saisi minusta arvojohtajan, joka käy dialogia, rakentaa siltoja ja innostaa rakentamaan yhteistä kirkkoa. Kirkko on murroksessa, joten on myös tärkeää uskaltaa katsoa myös rohkeasti tulevaisuuteen. 

Mikä on suhteesi muihin kirkkokuntiin, kristillisiin järjestöihin tai kirkon sisällä toimiviin herätysliikkeisiin? 

Ajattelen, että Jumala puhuu monin eri tavoin ja on tärkeää katsella Kristusta yhdessä. Herätysliikkeet ovat siis ehdottomasti rikkaus, mutta kaikkien pitää toimia yhteisten pelisääntöjen mukaan. Rakennamme kaikki yhteistä kirkkoa. Olen toiminut kotimaassa E4-toiminnassa eri kirkkokuntien ja seurakuntien välillä ja työskennellessäni Suomen Lähetysseuran lähettinä Jerusalemissa työssäni korostui ekumenian näkökulmat. Yhteistyö on erittäin tärkeää. Meidän pitää osata kuunnella ja hyväksyä erilaisuus.

Millainen on mielestäsi hyvä johtaja? Millaista johtamiskokemusta sinulla on ja kuinka kuvailisit itseäsi johtajana?

Vahvuuteni ovat henkilöstöjohtamisessa ja tiedolla johtamisessa. Ensimmäiseen liittyy vahvasti ihmisten kuuleminen ja rohkeus kohdata erilaisuutta. Pidän tärkeinä mahdollistavan johtajuuden näkökulmia, joissa korostuvat muun muassa innostavuus, palautteen antaminen ja yhdessä tekeminen. Päätösten takana tulee kuitenkin olla tietoa. Suuntaviivat pitää pystyä perustelemaan.

Olen toiminut Imatran kirkkoherrana puolitoista vuotta, minkä lisäksi minulla on kokemusta järjestöpuolelta projektipäällikön, toiminnanjohtajan ja puheenjohtajan tehtävistä.  
 

Suomen ev. lut. kirkossa on keskusteltu vuosikausia samaa sukupuolta olevien kirkollisesta vihkimisestä. Kirkolliskokous ei ole muuttanut kirkon oppia, mutta käytänteet ovat silti muotoutuneet kirjaviksi eri hiippakunnissa. Miten asemoisit itseäsi piispana suhteessa kirkossa vallitsevaan sisäiseen erimielisyyteen? 

Arvostan avioliittoa ja olen valmis odottamaan asiasta yhteistä päätöstä kirkon tasolla. Toivon kuitenkin, että samaa sukupuolta olevien avioliitto olisi kirkossa mahdollista. Papistolla täytyisi silti säilyä asian suhteen omantunnonvapaus. 

Millä konkreettisella tavalla rakentaisit kirkkoon sovintoa eri tavoin ajattelevien välille? 

Tilanne kirkossa peilaantuu maailmanlaajuiseen keskustelukulttuuriin, joka on kärjistynyt ja polarisoitunut. Asioista täytyy pystyä keskustelemaan. Jossain kohdassa täytyy kuitenkin hyväksyä se, että olemme tietyistä asioista eri mieltä ja silti rakennamme yhteistä kirkkoa. 
 

Kirkkohallitus julkaisee neljän vuoden välein Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuutta luotaavan selonteon. Siunauksen signaaleihin 2022 on nostettu teemoiksi arjen kristillisyys, kokeileva hengellisyys ja kestävä elämäntapa. Miten kirkon tulevaisuuspohdinnat kytkeytyvät omaan työnäkyysi? 

Selonteko on mielestäni hyvä uusi avaus, raikas tuulahdus. On haluttu kuulla, miten ihmiset elävän uskoaan arjessa sen sijaan, että määritellään usko ylhäältäpäin. Ymmärrys siitä, että uskoa voi elää todeksi monella tavalla, mahdollistaa dialogin. Toisaalta esiin nousseet teemat – esimerkiksi mietiskely tai luontosuhde – eivät toki ole uusia. Esimerkiksi luonto on psalmeissa tai koko Vanhassa Testamentissa vahvasti läsnä. Täytyy myös muistaa, että aloitettua työtä on tarkoitus syventää ja laajentaa. 

Kirkon piirissä on kannettu huolta ”väliinputoajista”, joita kirkon sanoma ei kiinnosta. Vajaat 70 % kirkosta eronneista kertookin merkittäväksi syykseen ratkaisulle sen, ettei kirkolla ole instituutiona itselle mitään merkitystä. Mitä ajatuksia sinulla on uskontokulttuurin muutoksesta ja sukupolvisista arvomuutoksista? Pyrkiikö ja pystyykö kirkko olemaan vielä ”koko kansan kirkko”?   

Ketään ei voi väkisin pitää kirkon jäsenenä. On rohkeasti katsottava tätäkin asiaa ja sanotettava meidän viestiä tavalla, joka tulee tässä ajassa ymmärretyksi. Näin Lutherkin teki. Ihmisiä pitää rohkaista kysymään, pohtimaan ja etsimään. Aika, jossa kaikki vastaukset annetaan valmiina, on mennyttä. Tässäkin on löydettävä dialogiyhteys. 

Tärkein viestimme on edelleen Jumalan armo ja rakkaus. Uskon tulee kuitenkin näkyä myös arjessa: perheistä huolehtimisessa, diakoniatyössä, nuorten ja lasten toiminnassa. Pelkän opin esillä pitäminen kaventaa pahimmassa tapauksessa kirkon pieneksi oikeassa olevien piiriksi. Silloin viestin ydin on menetetty. Pitää miettiä, mitä tässä ajassa ja näiden asioiden keskellä on sanan siirtäminen kansan kielelle. 

Kirkon toiminta ja rakenteet ovat muutoksessa sekä säästösyistä että toimintakulttuurin muutoksen myötä. Millaiseen muutokseen sinä haluaisit olla kirkkoa kantamassa? 

Olemme tilanteessa, jossa asioita on pakko miettiä uudestaan. Esillä ovat olleet hiippakunta- ja rovastikuntamalli, joissa hallinto olisi laajemmalla alueella yhteinen. Paikallinen toiminta täytyy mielestäni kuitenkin olla jokaisen alueen oman näköistä toimintaa. Kirkon strategian mukaisesti toivoisin, että kirkon ovet olisivat auki tulla ja mennä. Seurakunta pohjaa Jumalan Sanaan, mutta mielestäni on tärkeää kuulla ja kuunnella myös ihmistä.   

Suomalaisten mielestä kirkon antama apu esimerkiksi perheille ja vanhuksille on yksi tärkeimmistä kirkon tehtävistä. Myös henkinen ja hengellinen tuki erityisesti kriisien aikaan koetaan tärkeänä. Mikä sinusta on kirkon tärkein tehtävä maailmassa? Miten itse elät sen periaatteen mukaisesti? 

Armon ja rakkauden näkökulma on mahdollisuus muistaa joka ikinen kerta, kun kohtaa ihmisen. Ihminen saa niin paljon enemmän, kun kohtaa toisen kauniisti. Yritän myös olla käytännössä mukana erilaisissa keräyksissä ja kampanjoissa. Kristinuskon ytimessä on, että pidämme toisistamme huolta.

Vaalikeskustelu Maria-salissa 25.4. klo 18

Tuomiokapituli järjestää ensimmäisellä vaalikierroksella neljä vaalikeskustelua. Kouvolassa vaalikeskustelu järjestetään tiistaina 25.4. klo 18 Kouvolan seurakuntakeskuksen Maria-salissa.

Kaikkia keskustelutilaisuutta voi seurata paikan päällä tai verkon välityksellä. Lisäksi ehdokkaat tulevat esittäytymään videolla hiippakunnan piispanvaalisivulla ja sosiaalisessa mediassa. Kysymysehdotuksia vaalikeskusteluihin kerätään huhtikuussa Mikkelin hiippakunnan sosiaalisen median kanavissa.

Lisätietoja piispanvaalista: www.mikkelinhiippakunta.fi/piispanvaali/Linkki avautuu uudessa välilehdessä