Elämä tuo eteen suuria kysymyksiä ja ratkaistavia asioita

Usein jaamme asioitamme ystävien ja läheisten kanssa. Voit tulla käsittelemään niitä myös perheneuvontaan. 

Asioiden avaaminen voi auttaa löytämään omia piilossa olevia voimavaroja. Tavoitteenamme on yhdessä pohtien löytää uusia näkökulmia ja suuntaa kohti ratkaisuja.

"Kiitos uusista näkökulmista, joita keskustelu toi!"

Yksinäisyys ei ole harvinaista

Useimmat ihmiset kokevat joskus yksinäisyyden tunnetta. Yksinäisyyttä voi kokea myös parisuhteessa tai ystävien seurassa. Yksinäisyys ei myöskään katso ikää. 

Yksinäisyydestä ja siihen liittyvistä tuntemuksista kannattaa puhua. Jo sen sanominen ääneen helpottaa. Kun kerrot yksinäisyydentunteestasi muille, saatat huomata, että moni muukin kokee samoin.

Jos yksinäisyys ja siihen liittyvät tuntemukset alkavat haitata arkipäivääsi ja normaalia toimintaa, on tärkeää hakeutua keskustelemaan asiasta. Ole yhteydessä oman seurakuntasi diakoniaanLinkki avautuu uudessa välilehdessä tai meihin perheneuvonnassa.

Elämän surut ja kriisit

Jokainen kokee elämänsä surut ja kriisit omalla tavallaan ja selviämisen keinot ja siihen menevä aika ovat yksilöllisiä. On tärkeää antaa aikaa toipumiseen ja asioiden käsittelemiseen. Niiden keskellä ei kannata jäädä yksin, vaan hakea tarvittaessa apua. 

Ihminen voi kokea olevansa kriisissä, kun tapahtuu jotakin yllättävää ja vaikeasti käsitettävää. Hän kokee avuttomuutta, hätää ja monenlaisia oireita ja tuntemuksia esim. ahdistusta, masentuneisuutta, unettomuutta, ärtyneisyyttä ja fyysisiä kipuja. Perusturvallisuuden tunne heikkenee ja tuntuu että elämästä katoaa ote. 

"Kriisi ei ole sairautta, josta tulee parantua, vaan elämää, joka on elettävä" Outi Ruishalme ja Liisa Saaristo Elämä satuttaa- kriisit ja niistä selviytyminen

Suru syntyy, kun menettää tai jää vaille jotakin itselle tärkeää. Suru lähtee vain suremalla, joten on tarpeen antaa itselleen lupa surra. Suru on raskas, mutta tarpeellinen tunne, koska se auttaa sopeutumaan menetykseen. Surun kanssa tarvitaan kärsivällisyyttä eikä sen kanssa tarvitse kiirehtiä. Se, jonka on menettänyt saa olla osa elämää, mutta uudella tavalla. Yhteyden siihen, jota on rakastanut, ei tarvitse kokonaan katketa. Suruun voi kietoutua myös kiitollisuutta, koska suremme sitä hyvää, jota meillä oli. Vaille jäämisen suru tarvitsee toisenlaisen prosessin kuin menettämisen suru, mutta myös sen kanssa on mahdollista päästä sinuiksi. 

TietosuojaselosteLinkki avautuu uudessa välilehdessä