Vuodesta 1631

Legendan mukaan Valkealan kappeliseurakunnalle oli päätetty rakentaa kirkko Toikkalan kylään. Rakennushirsiä vetävät härät pysähtyivät kuitenkin Massin kankaalle. Kirkon rakennustyöt alkoivat kolmekymmentävuotisen sodan aikana, vuonna 1629. Yhä edelleen Valkealassa on kirkko samalla paikalla.

1. kirkko ja seurakunnan itsenäistyminen 1640

Valkealan alue oli liitetty 1539 perustettuun Iitin seurakuntaan. Valkealasta soudettiin 1600-luvulla Iitin kirkkoon, sillä kirkkoveneillä saapuva "veskansa" oli velvoitettu sakon uhalla saapumaan jumalanpalvelukseen Iittiin joka toinen viikko.

Piispantarkastuksessa 8.1.1631 Viipurin piispa Nikolaus Carelius vahvisti Valkealan kappeliseurakunnan perustamisen. Ensimmäisen kirkon rakentamistyöt aloitettiin jo 1629 ja se vihittiin syksyllä 1631. Kirkko oli noin 16 metriä pitkä ja 9 metriä leveä pirttirakennus, jossa ei ollut tornia eikä penkkejä. Erillinen kellotapuli rakennettiin 1641.

Pian vaurastunut Valkeala irrottautui lopullisesti Iitistä ja seurakunnasta tuli itsenäinen 1.5.1640. Ensimmäiseksi kirkkoherraksi nimitettiin Iitin kappalainen Bartholdus Ithimiaeus. Kirkkoherran nimittämisoikeus kuului kruunulle.

2. kirkko ja uusi kellotapuli

Ensimmäinen kirkko kävi pian ahtaaksi, ja keväällä 1674 ensimmäinen kirkko purettiin ja samalle paikalle valmistui syksyllä ristikirkko. 1731 kirkkoa laajennettiin parvilla ja uusi kellotapuli tehtiin 1736. 

Vuonna 1782 valmistui kellotapuli, jonka rakensi savitaipalelainen Johan Salonen. Kellotapuli on Valkealan vanhin säilynyt kirkollinen rakennus.

Valkealan toinen kirkko paloi 17.4.1795 perustuksiaan myöten.

Aleksanterin kirkko

Kirkkon rakentamiseen jouduttiin jälleen 1796. Kirkon suunnittelu ja rakentaminen oli uskottu savitapalelaiselle kirkonrakentaja Johan Saloselle, joka halusi kirkon uudelle paikalle. Rakennustöihin velvoitettiin talonpoikia, ja puumateriaalit piti hankkia kyläkunnittain. Kirkko oli puinen ristikirkko, ns. kahtamoinen. Samana vuotena kirkko oli jo käytössä, vaikka kolmannen kirkon vihkiäiset olivat vasta 1798, jolloin kirkko nimettiin sen aikaisen hallitsija Aleksanteri I:n mukaan Aleksanterinkirkoksi.

 

Kirkon alttariseinällä oli alunperin puinen risti. Vuonna 1820 seurakunta hankki loviisalaiselta A. G. Thitziltä alttaritauluksi maalauksen "Kristuksen alasottaminen ristiltä", joka on myös nykyinen Valkealan kirkon alttaritaulu. Alttaritaulua pidettiin kuitenkin jo vuosisadan lopulla "rumana ja pahennusta herättävänä", joten se varastoihiin kellotapuliin ja alttarille hankittiin 1893 aikansa tuotteliaimmana kirkkomaalari Alexandra Såltinin maalaus "Ylösnoussut Vapahtaja ilmestyy Maria Magdaleenalle".

Aleksanterin kirkko esineistöineen tuhoutui lämmityslaitteista alkunsa saaneessa tulipalossa 13.11.1920. Seuraavana sunnuntaina pappi toimitti jumalanpalveluksen palaneen kirkon porraskiveltä.

Väliaikainen kirkko ja nykyinen kirkko

Kirkkopalon jälkeen kesti viisi vuotta ennen kuin päästiin rakentamaan uutta kirkkoa, sillä seurakunnassa käytiin laajaa keskustelua kirkon paikasta ja mahdollisesta seurakunnan jakamisesta. Tuona aikana Valkealan nuorisoseuran talo toimi väliaikaisena kirkkona.

Seurakunnan neljäs pääkirkko rakennettiin lopulta palaneen kirkon paikalle, ja vihittiin käyttöön marianpäivänä 25.3.1927. Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Lindequist.

Kouvolan kirkko

Valkealaan kuulunut Kouvola kehittyi 1900-luvun alussa taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Vuonna 1919 vihittiin alunperin venäläinen kasarmikirkko luterilaiseksi kirkoksi, jossa Valkealan papisto toimitti jumalanpalveluksia. Tämä kirkko palvelee nykyisin Kouvolan ortodoksista seurakuntaa. Kouvola irtosi emäpitäjästään omaksi seurakunnakseen 1922.

Aiemmin vuonna 1919 oli Voikkaa irrotettu Valkealasta uuteen Kuusankosken seurakuntaan, joka perustettiin Kymiyhtiön aloitteesta. 

Vuohijärven kirkko

Tehtaan ansiosta taajaväkiseksi kasvaneeseen Vuohijärven kylään valmistui kirkko vuonna 1966. Alunperin työkeskuksena tunnetun rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Väinö Vuorinen. Rakennuksen matalassa osassa toimi alunperin paikallinen Säästöpankin konttori, rakennuksessa oli myös diakonissan asunto.

Kirkon tapulissa soi Säkkijärven kirkon kello.

Vuohijärven kylän hiljentyessä myös kirkossakävijöiden väki väheni ja seurakuntayhtymä luopui kirkosta toukokuussa 2014, jolloin Tuomas Hoikkala osti rakennuksen, joka muutostöiden jälkeen avautui Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalona.

Kirkon alttaritaulun on maalannut taiteilija Tapani Lemminkäinen. Se kuvastelee elämää Vuohijärven teollisuustaajamassa 1970-luvun alussa. Taulu on nykyisin Valkealan seurakuntakeskuksen yläsalissa.