Kouvolan seurakunnalle valitaan uusi kirkkoherra

Kouvolan seurakunta valmistautuu uuden kirkkoherran valintaan. Nykyinen kirkkoherra Keijo Gärdström jää eläkkeelle ensi vuonna. 
Kouvolan seurakunnan seurakuntaneuvosto käsitteli viime viikolla kirkkoherran valintaprosessia. Seurakuntaneuvoston käsittelyssä olivat esitykset välittömästä ja välillisestä kirkkoherran vaalista, ja neuvosto äänesti esityksistä. Äänin 9–8 seurakuntaneuvosto päätti, että uusi kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin on vielä vahvistettava seurakuntaneuvoston esitys välillisestä kirkkoherran vaalista. Lue lisää Kouvolan seurakuntaneuvoston päätöksistä 4.5.2021.

Välillinen vaalitapa tarkoittaa, että kirkkoherran valitsee Kouvolan seurakuntaneuvosto. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli antaa virkamääräyksen neuvoston valitsemalle kirkkoherralle.

Uuden kirkkoherran valinta ajoittuu todennäköisesti syksyyn

Kirkkoherran valintaprosessi Kouvolan seurakunnassa etenee siten, että seuraavaksi Mikkelin tuomiokapituli päättää seurakuntaneuvoston esittämästä välillisestä vaalitavasta. Jos kapituli hyväksyy välillisen vaalitavan, se määrää kirkkoherran vaalin valmistelijan, joka huolehtii virantäyttöprosessin valmistelutehtävistä seurakunnassa. Tuomiokapituli myös julistaa kirkkoherran viran avoimeksi ehdokashakua varten. Tällä menettelyllä uuden kirkkoherran valinta ajoittuisi todennäköisesti ensi syys-lokakuulle.
Uusi kirkkoherra voi aloittaa virassaan, kun nykyinen kirkkoherra Keijo Gärdström jää virallisesti eläkkeelle 1.3.2022.

Keijo Gärdströmin lähtösaarna kuullaan 15.8. Keskuskirkossa

Kouvolan seurakunnan kirkkoherra Keijo Gärdström pitää lähtösaarnansa 15. elokuuta Keskuskirkossa. Kirkon pihamaalle suunnitellusta lähtöjuhlasta viestitään seurakuntalaisille lähempänä tapahtumaa.
Kouvolan kirkkoherrana Gärdström on toiminut vuodesta 2002.
– Olen saanut olla lähes 20 vuotta Kouvolan seurakunnan kirkkoherrana. Sinä aikana yhteiskunta ja kirkko on kokenut suuria muutoksia. Koko pappisurani aikana olen saanut kulkea useiden kouvolalaisten rinnalla iloissa ja suruissa. Kouvolan seurakunta on ollut minulle rakas ja suurenmoinen paikka palvella Kristuksen kirkkoa. Siitä koen nöyrää kiitollisuutta ja haikeutta, Gärdström sanoo.

Työtä seurakunnan keskellä

Keijo Gärdström on kokenut, että julkisuudessa kirkkoon työnantajana, esimiehiin ja seurakuntien työntekijöihin kohdistuu joskus epärealistisia odotuksia.
– Työn hyvinvointimittausten tullessa 1980-luvulta alkaen valtakunnallisiksi ja vertailukelpoisiksi julkisella alalla, saivat seurakunnat aluksi muuta julkista alaa huonompia lukuja. Kouvolan seurakunta, kuten muutkin Kouvolan seurakuntayhtymän seurakunnat, ovat kaikissa viimeisissä mittauksissa pärjänneet hienosti, hän huomioi. 

Seurakunnan johtajana kirkkoherralta vaaditaan erityisen paljon, joskus jopa mahdottomia. Gärdström nostaa seurakunnan esipaimenen esimerkiksi italialaisen kirjailijan Giovanni Guareschin romaanien henkilöhahmon Isä Camillon.
– Isä Camillosta voidaan oppia muutamia tärkeitä asioita. Hän eli koko ajan vuorovaikutuksessa Kristuksen ja seurakuntansa kanssa. Hän oli verkostoitunut myös niiden kanssa, jotka ajattelivat eri tavalla ja mikä tärkeintä, hän eli seurakuntansa keskellä. Kirkkoherran ja papin työtä ei tehdä etätyönä ja virkamiehen asenteella.