Uutislistaukseen

Uusi kirkolliskokous valitaan helmikuussa

Uudet kirkolliskokousedustajat valitaan nelivuotiskaudeksi 11. helmikuuta. Samalla toimitetaan myös hiippakuntavaltuuston vaalit, jossa valitaan jäsenet paikallisiin hiippakuntavaltuustoihin.
Äänestäjä kirjoittamassa numeroa äänestyslippuun.

Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit toimitetaan 11. helmikuuta. Kuva: Aarne Ormio /Kirkon kuvapankki

Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit toimitetaan 11.2.2020. Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalien Ehdokasgalleria löytyy ehdokasgalleria.evl.fi-osoitteessa. Palvelussa voi tutustua muun muassa ehdokkaiden perustietoihin, ehdokasesittelyihin ja valitsijayhdistyksiin.

Kirkolliskokous on kirkon eduskunta

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Se päättää muun muassa kirkon opista ja hallinnosta sekä kirkkolain sisällöstä. Kirkolliskokoukseen valitaan helmikuun vaalissa 64 seurakuntien luottamushenkilöä ja 32 pappia.

Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa. Hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen uusi nelivuotinen toimikausi alkaa 1.5.2020.

Kirkolliskokoukseen pyrkii lähes 800 ehdokasta

Kirkolliskokousvaalissa on 766 ehdokasta, joista maallikkoja on 540 ja pappeja 226. Mikkelin hiippakunnasta vaalilistoilla on 63 maallikko- ja 25 pappisedustajaa.

Kaikista ehdokkaista naisia on 45 prosenttia ja miehiä 55 prosenttia. Ehdokkaiden keski-ikä on 52 vuotta. Nuorin ehdokas on 19-vuotias ja vanhin 82-vuotias. Nuorien 18-29-vuotiaiden ehdokkaiden määrä on 35. Tiedot perustuvat ehdokasgalleriaan tallennettuihin tietoihin.

Kirkolliskokouksen lisäksi valitaan vaalilla 14 maallikkojäsentä ja seitsemän pappisjäsentä paikallisiin hiippakuntavaltuustoihin. Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa.

2020-01-20 08:00:00.0