Vapaa kuin lintu taivaan

”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen… ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.” (Gal. 5:1,6) Vapaus ei toisin sanoen ole sitä, että saa elää kuin huvittaa, ilman vastuuta lähimmäisistä.

Ensin vapaudesta, sitten vastuusta. Jeesus nousi usein vastustamaan oman aikansa perinnäissääntöjä, varsinkin lepopäivään eli sapattiin kohdistuvia sääntöjä. Miksiköhän?  Ehkä tärkeintä ei ollut hänen oma vapautensa vaan heidän, jotka lepoa ja parantumista koko sielullaan ja ruumiillaan kaipasivat.

Meillä on tapana tehdä omia perinnäissääntöjämme. On vaikea antaa toiselle lupa ajatella ja elää eri tavalla kuin itse teen. Kirkossa on tapana puhua kahden tason totuuksista: niistä, joiden mukana uskomme seisoo tai kaatuu ja niistä, jotka ovat ’kehällisiä’eivät pelastuskysymyksiä –  juuri ne jakavat kristityt eri kirkkoihin ja eri nimisiin seurakuntiin. Meihin ja muihin.

On vain yksi Jumala. Hänen luokseen yritämme haparoida me kaikki hänen lapsensa. Jeesus näyttää mallia ihmisestä, jolle arvostus, julkisuus, raha ja valta, eivät ole elämässä ensisijaista. Ihmisen ei tarvitse tietää kaikkea ja olla virheetön. Meille annetaan anteeksi. Rangaistuksen ja koston sijaan Jumala tuntee ja tunnustaa armon, ansiottoman rakkauden meidän osaksemme.

Ei ole helppo pitää uskoa ja rakkautta ihan kuin tasoissa, yhtä tärkeinä. Näin Paavali eli ja toimi, näin hän myös opetti. Osoittamaan rakkautensa lähimmäisiä palvelemalla. Tekemään se niinkuin Jeesus, ääntä pitämättä, näkemään toisen tarve ja vastaamaan siihen. Jo sorrettujen ja puutteessa olevien näkeminen on asia, joka annetaan, jos sitä pyytää.

Omillaan toimeen tuleminen ei vielä tee elämästä rikasta. Elämän rikkaus eletään ja koetaan yhdessä toisten kanssa.

Karjalan profeetta, Helena Konttinen, sanoi vähän ennen kuolemaansa, pääsiäisviikolla vuonna 1916: ” Ihmisiä todella Herra tarvitsee…. moni tahtoisi jäädä vain katselemaan, että Herra tekee työtänsä eikä tahdo ollenkaan sitoutua itse kohdaltaan tähän työntekoon. Pitäisi kysyä että jos tahdot tee Herra minun kauttani, sillä ihmisen kautta Herran työ käypi maailman loppuun asti”.

Tuula Faye
pastori
Suunta-vastuuryhmän jäsen
Valkealan seurakunta