Isänpäivän mietteissä

Eräitä elämäni tähtihetkiä lasten syntymän ohella ovat olleet ne, kun tulin teologiaopinnoista junalla Kouvolaan ja kolme lastamme huusivat ”isi, isi” ja juoksivat kilpaa syliini. Lapsieni ollessa pieniä vietin opinnoistani huolimatta paljon aikaa heidän kanssaan. Olen kiitollinen, että olen saanut isän luottamustehtävän ja nyt myös runsaat kolme vuotta olen saanut nauttia lapsenlapsista.

On hieno asia, jos lapsella on äiti ja isä. Uskon, että molempia tarvitaan ja useimmiten heillä lienee myös vähän erilaiset roolit. Näin ainakin sekä omien vanhempieni kohdalla, että myös itsellä vaimoni kanssa. Lapset tarvitsevat sekä naisen että miehen mallia kasvunsa tueksi. Haluan puolustaa lapsen oikeutta äitiin ja isään. Monet heistä, jotka eivät tunne eivätkä edes tiedä isäänsä lähtevät jossain vaiheessa selvittämään asiaa ja kokevat, että omien juurien tietäminen ja löytäminen on tärkeää.

Oma isäni oli aikansa lapsia, jo 1900-luvun toisella vuosikymmenellä syntynyt sodat kokenut mies. Hän oli kova työmies ja yrittäjä, aika autoritaarinen ja melko ankara sekä vahvasti hengellinen ja luontorakas. Kovin paljon muuhun kuin työntekoon ja hengellisten asioiden pariin meitä lapsia ei isän taholta ohjattu. Ammattimme saimme valita vapaasti. Myöhemmällä iällä isäni pehmeni ja on ollut tukemassa meitä lapsia eri tavoin. Äiti oli kyllä ainakin useimmille lapsista läheisempi.

Isänä olen vaimoani enemmän touhunnut lasten kanssa, pelannut paljon heidän kanssaan mm. sählyä ja jalkapalloa. Joissakin asioissa olen itsekin ollut turhan tiukka ainakin esikoisen suhteen, mutta sain myös olla paljon hänen rinnallaan, kun hän sairasti vakavasti murrosikäisenä. On asioita, joita lapsemme herkemmin jakavat isälle toisia asioita taas äidille. 

Oma isä vaikuttaa jumalakuvaamme. Jos isä on ollut ankara, Jumalakin mielletään ankaraksi. Jos oma olemassaolon oikeutus on täytynyt hankkia suorituksilla, on vaikea uskoa armahtavaan Jumalaan. Jos sinulla ei ole syystä tai toisesta maallista isää, sinulla on kuitenkin Taivaallinen Isä. Hän on orpojen isä ja tahtoo pitää sinusta huolen. Hän tahtoo sinulle hyvää. Hän on lähettänyt poikansa pelastamaan sinut. Raamatusta, Isän rakkauskirjeestä sinulle, voit lukea lisää hänestä.

Pauli Heinola
Kuusankosken srk:n kappalainen