Hyytymää vai äkkiliikkeitä? 

Mitä siitä tulee, kun kuusi seurakuntaa muodostavat yhteisen organisaation hoitamaan joitakin keskeisiä hommia? ”Siitä tulee seurakuntahyytymä” naljaili joku. Naljailu pohjasi ajatukseen, että suuruus ei tee yhteisten puuhien yksiköitä juohevammiksi, vaan hitaammiksi ja jähmeämmiksi. Erityistä huolta ilmaistiin siitä, miten monituiset yksiköt osaavat pelata yhteen ja kulkeeko tieto. 

Miten seurakuntayhtymästä sitten saadaan perustyöhön paras mahdollinen hyöty? Sitä on opeteltu nyt kymmenen vuotta. Opeteltavaa ja kehitettävää riittää edelleen, mutta hyytymään ei ole päädytty! Muutokset pitävät meitä työntekijöitä jatkuvassa liikkeessä, että osaisimme seurakuntalaisiakin neuvoa, miten Kouvolan alueen seurakuntapalvelut nyt toimivat.

Viime päivinä olen pohtinut, miten seurakuntalaisille ja kansalaisille saadaan välitettyä sellainen tuntu, että yhteisiä asioita hoidetaan vastuullisesti. Se näyttää olevan tänään torstaina 5.11. suuri kysymys myös USA:n presidentinvaalien tuloslaskennan keskellä. Paljon epäluottamusta ja pelkoa tihkuu tunnelmista sieltä. 

Paikallisesti kiinnostavaa on seurata Kouvolan kaupungin ja Kymsoten talousarvioiden ja toimintasuunnitelmien käsittelyä. Näyttää siltä, että isojen organisaatioiden suurin heikkous ei olekaan se, että hommat hidastelisivat ja hyytyisivät. Ongelmia tuottavat äkkiliikkeet, jotka herättävät ahdistusta ja ruokkivat epäilyjä salaliitoista ja juonitteluista. Onkin vaalittava luottamusta, että siellä, missä päätöksiä ja muutoksia yhteisen hyvän eteen tehdään, maltetaan hyödyntää saatavilla olevaa tietoa. 

Henkistä turvallisuutta ja luottamusta kannattaa vaalia! Se onnistuu valmistelemalla esimerkiksi yksittäisiä palvelukeskuksia koskevat muutokset huolellisesti. Kipeätkin päätökset on helpompi ymmärtää, jos perusteiden faktat ovat tarkistettavia ja päätösprosessi läpinäkyvä ja helposti seurattava. Tsemppiä siis kohta kaksivuotiaalle Kymsotelle ja viisasta yhteispeliä kuntien kanssa! Hallinnollinen moniavioisuus ei ole mikään helppo paketti, se täällä seurakuntakuvioissakin tiedetään.

Minna Tanska 
Jaalan kappalainen