Huolta, kiitosta ja vaaleja!

Tänä syksynä olen murehtinut vanhusten hoivapaikkojen vähäisyyttä. Asia tulee usein vastaan, kun seurakuntalaiset purkavat huoliaan. Nyt aihe onkin ollut isosti esillä ja Kymsote saanut selkeän palautteen, että laskuvirhe on tapahtunut, kun hoivapaikkoja on ajettu alas. 

Jaalan tyhjillään olevan palvelukeskuksen ohi ajaessani huokaan ”Mitäs me sanottiin!?”. Olisipa vielä toivoa, että asiat saadaan kuntoon ja loppuu se ahdinko, jonka keskellä moni perhekunta elää oman vanhuksensa kanssa.

Eivät vanhusten asiat ole aina aiemminkaan olleet ruusuisesti, ainakaan kaikkialla. Vuosia sitten muualla Suomessa asuva hautajaisvieras halusi vetää papin sivummalle ja kertoa, miksi oli eronnut kirkosta: koska hänen kotipaikkakunnallaan oli omaisen hoito laiminlyöty. Kyllä hän ymmärsi itsekin, ettei se paikallisen seurakunnan vika ollut, mutta kun ei kunnasta voinut erota!

Seurakunnissa emme pysty paikkaamaan aukkoja, joita yhteiskunnan palvelurakenteessa ammottaa. Voimme kuunnella hätää ja kulkea vierellä. Pikkuisen voimme tuikata aukoista myös apua ensi hätään ja koitamme pitää ääntä niiden puolesta, jotka uhkaavat upota aukkojen pohjalle. 

Seurakuntavaalien tohinassa olen ajatellut kiitollisena teitä, jotka annatte aikaanne yhteisen hyvän eteen ilman palkkaa. Kun vuoden lopulla koitamme muistaa kaikkia, jotka ovat erityisen kiitoksen ansainneet, tuntuu aina, että pitkistä listoista jää joku puuttumaan. Kiitos myös seurakuntavaaleissa ehdolla oleville ja teille, jotka olette tehneet vaalitöitä. Tsemppiä vaalipäivän tohinaan ja mukavia vaalivalvojaisia!

Mukaan vaalitunnelmaan ehtii hyvin, kun tulet äänestämään sunnuntaina, jos ennakkopäivät menivät ohitse. Äänet kannustavat heitä, jotka suostuvat kantamaan vastuuta siitä, mihin seurakunnissa seuraavan neljän vuoden aikana tulisi erityisesti panostaa. 

Ennakkoäänestyspuuhissa tarttui mukaani myös kokemuksia ja ajatuksia teiltä, joille seurakunta ei ole nyt läheinen. Niistä olisi tärkeää kuulla lisääkin! 

Minna Tanska
Jaalan kappalainen