Hämmentävää adventtia 

Alueen kahdet kirkkoherranvaalit nostivat omaan mieleen tietynlaisen hämmästelyn. Molemmista jäi itselle sellainen olo, että kirkollinen maailma kulkee omaa rataansa ja omissa kysymyksenasetteluissaan, joilla ei hirveästi ole liittymäkohtaa ympäröivään todellisuuteen.  

Lähestyvä adventti ja jo täydellä höyryllä alkava jouluun valmistautuminen herättää itsessäni aina samankaltaisia kahtiajakautuneita tunnelmia. Toisaalta aika koskettaa kaikkia, sillä kaipaamme valoa, lämpöä, välittämistä ja myös kokemusta Jumalan hellästä huolenpidosta elämässämme. Kirkon osaamisalueen ytimessä siis ollaan. 

Silti jumalanpalvelusperinne ja kirkkovuosi tuntuu heittävän meidät aivan toisenlaisiin kysymyksiin. Siirrytään paastonaikaan, kiitososat jäävät pois ja violetti väri muistuttaa katumuksen tärkeydestä. Aika vastakkaiseen suuntaan siis mennään, jos ajattelee, millä tavalla adventtia muuten vietetään. Esille nousevat teemat, joissa ihmisen rikkinäisyys ja pahuus nostetaan esiin ja tuo valon ja hyvyyden kaipaus tuntuu painuvan tämän korostuksen peittoon. Tiedän toki, että kaiken taustalla on ajatus Jumalasta, joka lähestyy meitä ja tuo pelastuksen Jeesuksessa. Kokemuksen tasolla ristiriita silti jää mieltä vaivaamaan joka vuosi entistä enemmän. 

Ehkäpä yksi väline tämän sisäisen kuilun ylittämiseen voisi olla uusi hiljentymisen tueksi luotu sivusto, joka julkaistaan adventtina. Tässä olen – päivittäisiä hengellisiä harjoituksia -aineiston koko vuoden hiljentymisharjoituksiin ovat laatineet Kalevi Virtanen ja Pekka Y. Hiltunen, joka toteaa: ”Syvenevä Jumalan tunteminen johtaa oman minuuden rajojen ja mahdollisuuksien iloiseen ja vapaaseen tunnistamiseen.”  

Asiasta voi katsoa tarkemmin Suomen Pipliaseuran sivuilta. Nykymeiningin mukaisesti saatavilla on kännykkäsovellus, nettisivut ja tekijöiden tuumailujakin voi seurailla kuuntelemalla. 

Iloista, syvällistä, levollista, Jumalan lähellä olevaa adventtiaikaa toivotellen 

 

Ari Luomajoki
pastori
Valkealan seurakunta