Ihmeiden aika ei ole ohi

On Kirkastussunnuntai. Raamattu avaa meille tänään hyvin ihmeellisen tapahtuman: Kolme Jeesuksen opetuslapsista saa kokea jotain ainutlaatuista. He hämmentyivät täysin siitä, että he saivat kohdata jo kauan sitten eläneitä pyhiä ihmisiä Jeesuksen seurassa. Ja he kuulivat Jumalan äänen ja siinä selkeän kehotuksen: Kuulkaa Jeesusta! Tuo hetki oli niin hyvä, että opetuslapset olisivat halunneet jäädä siihen. Se ei vain ollut mahdollista. Mutta siitä huolimatta näiden opetuslasten elämästä tuo tapahtuma ei varmaankaan unohtunut. 

Kyselen kanssanne: Onko meillä yhteisiä tai henkilökohtaisia pyhiä muistoja? Olemmeko kokeneet elämässämme kirkastushetkiä? Ajattelen sellaisia tilanteita, joissa on tullut aivan selväksi: Jumala on olemassa. Hänen rakkautensa minuakin kohtaan on kaikkein suurinta ja ihmeellisintä, mitä voin milloinkaan ottaa vastaan. Olenko saanut pelkojen keskelle yllättävää levollisuutta? Onko rukous tuonut elämään toivoa silloinkin, kun muutoin on tuntunut ja näyttänyt toivottomalta? 

Omassa elämässäni nousee tällaiseksi todella tärkeäksi hetkeksi oma konfirmaatiopäiväni kauan sitten. Silloin varmistui se, että Jeesuksen seurassa tahdon kulkea elämäni matkan.  Ja myöhemmin Jumala ihmeellisellä tavalla kutsui minut valtakuntansa työhön, pitämään Jumalan armon evankeliumia tarjolla myös toisia ihmisiä varten. Nämä ovat oman elämäni koskettavimmat  kirkastusvuorihetket, joista olen edelleen syvästi kiitollinen. 

Jumalan työ tässä maailmassa jatkuu. Meillä on käytettävissämme ne lahjat, joiden kautta Hän tänäänkin vaikuttaa: Saamme iloita siitä, että meidät on kastettu Jeesuksen opetuslapsiksi. Jumalanpalvelus ja ehtoollispöytä on tarkoitettu sielun todelliseksi ravinnoksi. Jumalan Sana, virret ja hengelliset laulut tuovat syvää sisältöä elämäämme. Rukous on valtava mahdollisuus tuoda kaikenlaiset omaa elämäämme ja lähimmäisiämme koskevat asiat Jumalan käsiin. Olipa oma elämäntilanteemme mikä tahansa, Jumala voi siinä vaikuttaa. Jumalan lupauksiin ja mahdollisuuksiin luottaen on turvallista jatkaa matkaa elämän lopullista päämäärää, Taivaan Kotia kohti. 


Päivi Sipponen
Rovasti
Elimäki