Hedelmästään puu tunnetaan

Tämän sunnuntain evankeliumi korostaa puheittemme vastuullisuutta.

”Kaikista ihmiselle annetuista lahjoista on puhetaito kaikkein arvokkain. Kenellä se on, hän on suurta kuningasta mahtavampi. Hän on itsenäinen voima maailmassa. Puolueensa hylkäämä, ystäviensä pettämä, virastaan erotettuna hän on yhä pelottava mahti, jos hänellä on tämä voima käsissään.” Näin kirjoitti Winston Churchill, joka tunsi puhetaidon voiman omasta kokemuksestaan.

Hedelmästään puu tunnetaan. Tämä on ehkä Raamatun eniten siteerattu kohta. Jeesuksen sanat puheesta iskevät moukarin lailla sydämiin. Kukaan terve ihminen ei voi tätä kumota. Sanoilla viestitämme niin hyvät kuin pahatkin asiat julki. Sanoilla kerromme hellimmät ja kaikkein syvimmät rakkauden tunteet toinen toistamme kohtaan. Sanoilla myös loukkaamme ja haavoitamme. Tämä näkyy ja kuuluu jo lasten hiekkalaatikolta, aina herkimmän lapsuuden ja nuoruuden ajan, aikuisuuteen asti. Työpaikoilla tällainen kuiskuttelija, joka ”luottamuksellisesti” kertoo toisesta työtoveristaan pahaa, pilaa koko työyhteisön ilmapiirin. Eikä tästä synnistä päästä eroon edes vanhuudessa.

Päivän evankeliumin teksti on ehdottomuudessaan pelottava. Sanomamme sanat, jotka tulevat syntisestä sydämestämme, odottavat meitä viimeisellä tuomiolla. Tämä vaatimus musertaa. Siksi ainoa mahdollisuus on tulla armosta riippuvaiseksi. Tämä jumalallinen armo, johon kaikki olemme oikeutetut, ei kuitenkaan anna lupaa puhua mitä tahansa. Edelleen Jumalan sana kehottaa meitä tekemään puheellamme hyvää. Emme voi asettua puheillamme toistemme syyttäjiksi ja tuomareiksi.

Keijo Gärdström
kirkkoherra
Kouvolan seurakunta