Rakkauden laki

Käsi ylös, joka on joskus parjannut tai nimitellyt jotakuta ikävään sävyyn? Hep! Nolottaa myöntää, mutta kyllä täälläkin käsi nousee. 

Entäpä se, joka on joskus katsellut toista siten, että ajatukset lähtevät hallitsemattomaan lentoon? Taitaa olla edellistä vaikeampi ja vielä nolompi kysymys. Ehkemme halua siihen edes vastata tai moisia ajatuksia ilmoille tunnustaa.

Jeesus puhuu kovia sanoja päivän evankeliumissa. Jos on vihoissaan veljelleen, eli käytännössä kenelle tahansa muulle ihmiselle, on ansainnut saman tuomion kuin tappamisesta saa. Vihanpitoa ja tappamista vielä pahempaa on hänen mukaansa se, jos parjaa tai nimittelee muita. Sellainen ihminen on ansainnut ’helvetin tulen’.

Jos puolestaan katsoo ja himoitsee jotakuta muuta kuin omaa puolisoaan, Jeesus kehottaa irrottamaan kyseisen hallitsemattoman osan irti ruumiista, ettei koko ruumis joutuisi hukan teille.

Tämä on todella ankaraa tekstiä. Voiko edes elää niin, ettei näe kauniita Jumalan luotuja ympärillään? Voiko elää niin, ettei joskus hermostuksissaan tule sanoneeksi toiselle pahasti ja rumasti? 

Jumala loi ihmisen sellaiseksi, että hänellä on mahdollisuus tehdä valintoja elämässään. Jumala taisi jo silloin tietää, että ihminen ei kykene omia fyysisiä viettejään tai henkisiä ominaisuuksiaan täydellisesti hallitsemaan. Ihminen on epätäydellinen eli syntinen, toisin sanoen inhimillinen. Jumalan pelastussuunnitelma, Jeesus Kristus, ihmisen pelastaja ja syntien sovittaja, tuli tekemään epätäydellisistä täydellisiä Jumalan silmissä. 

Vaikka Jeesus kohtaa ihmisen joskus kovin sanoin, hän rakastaa ihmistä hellemmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin kukaan muu. Eivät terveet parantajaa tarvitsekaan, vaan sairastuneet. Armon kokeneena ihminen haluaa itsekin armahtaa muita, rakastettuna ihminen jaksaa paremmin rakastaa toisia. 

Käsi ylös, joka haluaa yrittää käyttäytyä, ajatella ja puhua kauniimmin tänään? Hep!

Satu Leino
pastori
Kuusankosken seurakunta