Sano vain sana

"Kaikki menee hyvin, kunhan teette vaan sen, mitä käsketään".

Muistan, kuinka sotaveteraani rohkaisi aikanaan kutsunnoissa jotakuinkin näillä sanoilla. Sotaväessä kyllä pärjää, kun tekee parhaansa ja tottelee.

Armeijan kapteeni voi käskeä luutnanttejaan, kersanttejaan ja sotamiehiään. Mutta upseerillakin voi tulla vastaan tilanne, jossa oma käsky ei tehoa. Vaahtopäinä myrskyävää merta tai vuoteeseen miehet kaatavaa tautia ei kapteenikaan voi käskeä asettumaan. Niinpä kohtaamme päivän evankeliumissa Rooman armeijan sadanpäällikön, joka esittää asiansa kaikkein suurimman Käskijän ratkaistavaksi.

Sotaväestä löytyy monenmoista käskyvallan käyttäjää: on niitä, joita totellaan pelkästään pelosta, mutta toiset ovat ansainneet miestensä kunnioituksen ja kiintymyksensä. Evankeliumissa kohtaamme esimiehen, jolla alaisten hyvinvointi on niin kallis asia, että hän on henkilökohtaisesti lähtenyt hakemaan apua palvelijansa sairauteen. Tässä lienee upseeri, johon alaiset kykenevät luottamaan tilanteessa kuin tilanteessa.

"Sano vain sana, ja palvelijani paranee."

Upseeri tuntee ammatistaan käskijän vallan: esimiestä totellaan silloinkin, kun hän ei ole paikalla valvomassa käskyjään. Ja nyt hän on tullut kaikkein korkeimman Käskijän eteen: Hänen eteensä, joka on sanallaan vaientanut myrskyn ja saanut halvaantuneet nousemaan jalkeille. Eikä pyyntö ollutkaan turha: Jeesus sanoi sanan, ja sillä hetkellä sadanpäällikön palvelija oli jälleen terve.

Hänellä, joka pelkällä Sanallaan loi koko maailman, on yhä valta lausua parantava sanansa. Jeesuksella on voimaa kaikkeen siihenkin, mihin oma voimani - ja kaikkien tämän maailman käskijöiden voima - loppuu kesken. Siksi älä koskaan lannistu rukouksessasi. Ajallaan Hän kuulee sinua ja lausuu juuri oikean sanansa.

Arto Hyvättinen
Valkealan pappi