Elämää – Kiitos! 

”On lahjaa syntyä Suomeen”, näin muistan opettajan alakoulussa toistelleen. Elämän lahja, syntymäpaikka, sitä ei voi valita, sen saa lahjana. Elämä, lahjaksi annettu ja käyttöön tarkoitettu. Miten toimin lahjan saadessa? Avaanko sen vimmalla papereiden lennellessä ja riemun huutojen kaikuessa? Vaiko istun ja ihmettelen, hitaasti availlen, tutkien ja ihastellen? Lahjapaketin availun tavoin itse elämään suhtaudumme eri tavoin.  

Arkun äärellä maanpäällisen elämän matkan päätepysäkillä, siellä pitäisi pystyä sanomaan: ”Kiitos elämästä”. Surun ja kaipauksen hetkellä ei ensimmäisenä välttämättä ole ajatuksissa sana kiitos. Ajattelen, että kiitos voi olla kätkettynä. Surussa vihan, kiukun ja muiden vahvojen tunteisen rinnalla, alla, lähellä on myös kiitos. Joskus sana kiitos on huulilla herkästi, toiselle syvälle piiloutuneena. Toinen saa elämän lahjaksi kaksi päivää ja toinen sata vuotta. Jokainen elämä on kiitoksen arvoinen. Mitä tarvitaan tuohon kiitokseen?  

    Yhdessä jaettua elämää. 
    Elämää läheisten kanssa. 
    Elettyä elämää, täynnä merkityksiä ja sisältöjä. 
    Elämän ilon ja surun tasapainoa. 
    Elämän sävyjen tunnistamista ja hyväksymistä. 
    Elämää, jossa on rohjennut iloita elämän lahjasta. 
    Elämää, jota ei ole säilötty syksyn herkkujen tavoin varastoon. 
    Jumala on, minä olen, ja ei ole hetkeä, jossa Jumala ei olisi läsnä. 

Kiitos elämästä ja kiitos elämän antajalle, Luojalle, Jumalalle. Kiitos päivistä näistä, jotka veivät eteenpäin. Kiitos lapsuuden muistoista ja nuoruuden innosta. Kiitos elämän polun kivistä, suruista, haasteista ja karikoista, sillä ilman niitä en osaisi kiittää kesäisistä hetkistä, ilon ja onnen ajoista. Kiitos elämän lahjasta, jonka suuruuden ymmärtää vasta, kun löytää sen arvokkuuden. Kiitos siitäkin, että ymmärrän, kaikesta ei voi kiittää – on elämän sävyjä, värejä, jotka eivät taivu kiitokseen. Ne on vain elettävä ja hyväksyttävä. 

Elämä on – Kiitos! 

Siunausta eli Hyvän Jumalan läsnäoloa elämän lahjan ihmettelyyn! 

Johanna Pesonen
kasvatuksen kappalainen
Anjalankosken srk