Pöydältä putoilevia palasia

(Matt. 15: 21-28)

Koiralla on mainio taipumus syödä lattialta kaikkea vähänkin syömäkelpoista. Ei tarvitse olla jatkuvasti lakaisemassa tai imuroimassa kaiken maailman muro- ja leivän palasia ruokapöydän alta – koira mielellään ”imuroi” puolestasi.

Suomessa koirat ovat yleensä pidettyjä kotieläimiä, mutta Jeesuksen ajan Palestiinassa niiden maine ei ollut yksinomaan myönteinen. Vaikka joillakin juutalaisilla oli koria kotieläiminä, oli myös niitä haaskoja syöviä villikoiria, joita pidettiin uskonnollisessa mielessä saastaisina. Tämä seikka kannattaa pitää mielessä syventyessämme sunnuntain evankeliumiin.

Evankeliumissa Jeesus ei toimi lainkaan odottamallamme tavalla. Hän vaikuttaa suorastaan tylyltä. Ensin hän ei ole kuulevinaan kanaanilaista naista, joka tulee hänen luoksensa, apua anellen. Sitten Jeesus vetoaa siihen, että hänen suuri tehtävänsä kohdistuu ainoastaan israelilaisiin. Hän ei kuitenkaan mainitse auttaneensa aikaisemmin sadanpäämiestä ja hänen palvelijaansa, joista kumpikaan ei ollut juutalaisia. Hänellä on syynsä, niin kuin käy kohta ilmi.

Vielä vahvistaakseen kieltäytyvän kantansa Jeesus vertaa välillisesti pakanakansaan kuuluvaa naista koiran pentuihin, siis saastaisiin eläimiin. Kovaa puhetta.

Nainen ei kuitenkaan loukkaantunut, vaan itse asiassa myönsi Jeesuksen olevan oikeassa. Hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla kerjäämässä armoa, kun hän kerran ei kuulunut Israelin perheeseen. Ei missään rakastavassa perheessä pidetä lapsia nälässä ja lihoteta koiraa. Ensin huolehditaan siitä, että lapset saavat ruokaa.

Jeesus koetteli naista auttaakseen häntä oivaltamaan Jumalan armon voiman ja ihmeellisyyden. Koetuksen puristuksessa nainen ymmärsi armon syvällisemmin kuin yksikään opetuslapsista: ”mutta saavathan koiratkin syödä isäntänsä pöydältä putoilevia palasia.” Niin saavatkin. Jeesus ylisti naisen uskoa suureksi ja paransi hänen tyttärensä.

Pieninkin armon murunen on Jumalan koko armo – parantava, voimaannuttava ja pelastava armo. Kaikille ihmisille erotuksetta, minulle ja sinulle, tarkoitettu. Pitkänperjantain risti ja pääsiäisaamun tyhjä hauta todistavat tämän kaiken todeksi.

Pastori David Paski

Kuusankosken seurakunta