Septuagesima

 
Olemme siirtymässä kirkkovuodessa uuteen jaksoon. Joulunaika on vaihtumassa pääsiäiseen valmistautumisen aikaan. Tämän sunnuntain perinteinen latinankielinen nimi on septuagesima. Nimi tulee luvusta 70. Tänään on siis noin seitsemänkymmentä päivää pääsiäiseen. Tätä suurta juhlaa edeltää paastonaika.

Paastonaika on aikaa, jolloin on perinteisesti yritetty elää vaatimattomammin - luopua turhasta ja keskittyä olennaiseen.

Mikä meidän kristillisessä uskossamme on sitten kaikkein keskeisintä ja olennaisinta? Kristinuskon pääasia on se, että Jumala rakastaa meitä jokaista. Uskomme välittää evankeliumin eli ilosanoman, siitä että Jumala tulee ihmisten luo. Taivaallinen Isämme ottaa yhteyteensä hänetkin, joka ei ole onnistunut, joka ei ole täyttänyt mittoja, - hänet joka on toiminut väärin.

Jumalan rakkaus tulee kaikkein kirkkaimmin esille Jeesuksen ristinkuolemassa. Niin kuin pienoisevankeliumissa sanotaan: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Tämä on keskeisintä uskossamme.

Toinen yhtä tärkeä asia kristillisessä uskossamme on se, että meidän tehtävänä on rakastaa ja auttaa kaikin tavoin toinen toisiamme. Meillä on velvollisuuksia toisia kohtaan. Emme ole olemassa itseämme varten, vaan toisiamme varten. Niin kuin Jeesus tuli tänne palvelemaan. Niin meidänkin tehtävänämme on palvella. Jumalan rakkaus meitä kohtaan ja meille tehtäväksi annettu lähimmäisenrakkaus liittyvät läheisesti yhteen.

Jokainen meistä voi tuoda lähimmäistemme elämään jotain Jumalan kirkkaudesta. Me voimme tehdä lähellä olevien ihmisten elämää hieman helpommaksi. Oikea paasto on juuri tätä. Se on rakkauden toteuttamista rakkauden tekoina.

Kimmo Ylikangas, Kuusankosken kirkkoherra