Miten valvon?

Perheenäitinä annan toisinaan muille tehtäviksi kotitöitä. ”Tyhjääthän tiskikoneen sillä välin, kuin olen kaupassa” tai ”Viethän roskat ulos mennessäsi”. Kuulostanee melko tutulta monessa muussakin kotitaloudessa. Oikeastaan tätä samaa Jeesus sanoo käsillä olevassa evankeliumissa, sen vertauksessa: ”Kun mies matkustaa vieraille maille ja talosta lähtiessään antaa kullekin palvelijalle oman tehtävän ja vastuun --.” (Mark. 13:34) Jeesus on tuo mies, joka matkustaa vieraille maille palatakseen hetkenä, jota ”-- ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa eikä edes Poika, ei kukaan muu kuin Isä.” (Mark. 13:32) 

Jeesus on antanut seuraajilleen, kristityille, tehtäviä. Mm. laajahkon kehotuksen lähteä itse kukin touhuamaan kansoja Jeesuksen opetuslapsiksi. Onneksi tuo lähetyskäskynä paremmin tunnettu kohta ei anna liian yksityiskohtaista ohjeistusta. Helpompaa on tehdä kristityn työtä juuri niillä välineillä, joita jokaiselle on annettu. Yksi on hyvä kuuntelemaan, toinen suorittamaan pikkuaskareita, kolmas opettamaan, neljäs taas rukoilemaan ja niin edelleen. Ja kyllä, nämä jokaisella olevat omanlaiset vahvuudet, ovat Jumalan meille antamia työkaluja kristityn pakkiin.

Tehtävien tekeminen tuntuu joskus vaativalta. Toisinaan huomaan, että tiskikone ei olekaan tyhjentynyt kotiin palatessani ja roskapussit lojuvat yhä ulosmenotiellään. Samoin kristitylle annettujen tehtävien hoitaminen voi joskus väsyttää ja joku mielekkäämpi, joskaan ei usein tärkeämpi, asia houkuttaa pois annetun tehtävän ääreltä.

En verrannut alussa mainittuja kotitalouksien pienten tehtävien jakajia, äitejä tai isiä tai muita järjestyksenpitäjiä, Jeesukseen. Evankeliumin vertauksessa muille maille matkustava mies antaa kodin ovenvartijalle tehtäväksi valvoa miehen paluun varalta. Valvoja valvoo, että kukin keskittyy oman tehtävänsä tekemiseen ja samalla toteuttaa omaa tehtäväänsä. Ihmisyyteen kuuluu, että niin palvelijat tehtävineen kuin niitä valvovat valvojatkin joskus nukahtavat. Jeesus joutui sanomaan opetuslapsilleen Getsemanessa rukoiltuaan, että ”Ettekö te edes hetken vertaa jaksaneet valvoa kanssani?” (Matt. 26:40). 

Jokainen saa ja joutuukin laittamaan aika ajoin pitkäkseen. Kristityllä on kuitenkin olemassa vapaaehtoinen velvoite. Velvoite kehottaa kristittyä toimimaan Jeesuksen pelastustyön asian eteenpäin viemiseksi. Kuten aiemmin mainittu, keinot ovat mitä moninaisimmat. Ja parasta on, että Jeesus on tukenamme kaikkina valvomisen päivinä takaisin tulemiseensa asti. 

Satu Leino
pastori
Kuusankosken seurakunta