Suunnannäyttäjä

Kolmannen adventtisunnuntain keskushenkilö on, ehkä hieman yllättäen, Johannes Kastaja. Johannes tuntuu saavan kirkkovuodessa yllättävän paljon palstatilaa. Hänen syntymäänsä muistetaan juhannuksena. Ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeinen viikko on kokonaisuudessaan omistettu hänelle ja hän on keskeisessä osassa nyt myös kolmantena adventtisunnuntaina. Mitä sanottavaa Johannes Kastajalla on meille keskellä talvea, keskellä adventin aikaa ja keskellä joulun odotusta?

Johannes oli Jeesuksen edelläkävijä, sanansaattaja ja tienraivaaja. Johannes seisoi ikään kuin Vanhan ja Uuden ajan rajapyykillä, viimeisenä ja samalla suurimpana Vanhan liiton profeetoista. Hänen suuruutensa oli siinä, että hän sai valmistaa tietä Jeesuksen, luvatun Messiaan ja Pelastajan saapumiselle. Hän ei korottanut itseään, eikä nostanut itseään esiin, vaan osoitti kohti itseään suurempaa, kohti Jeesusta: ”Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.”(Joh.3:30)

Johannes oli suunnannäyttäjä, joka halusi johdattaa ihmiset Jeesuksen luo: ”Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika." (Joh.1:34). Näin joulun alla hän osoittaa kohti seimessä syntyvää vapahtajaa ja ikään kuin sanoo meille kaikille: ”Minä en ole tärkeä, vaan tärkein asia tässä joulussa ja koko meidän elämässämme on tuo seimessä nukkuva lapsi.” Miten paljon seurakunnissa tarvitaankaan Johanneksen kaltaisia suunnannäyttäjiä: niitä, jotka johdattaisivat ystävänsä tai tuttunsa mukaan seurakuntaan ja Jeesuksen luo. Yksin on vaikea lähteä vieraaseen paikkaan, mutta jonkun tutun kanssa lähteminen on helpompaa. Sinäkin voisit olla tällainen suunnannäyttäjä.

Ville Hiltunen
Kappalainen
Anjalankosken seurakunta