Jeesus on elämän leipä
Ensi sunnuntain pyhää on sanottu puolipaastosunnuntaiksi, koska se sijaitsee keskellä paastonaikaa. Toinen nimitys on leipäsunnuntai, koska päivän tekstit puhuvat viidentuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta.
Muistan, kuinka pienenä koululaisena piirsimme luokkani uskontotunnilla Jeesuksen elämästä kuvia. Jeesuksen ruokkimisihmettä oli lapsena tuskaista kuvittaa paperille – ihmisiä oli niin paljon! Johanneksen evankeliumi kertoo 5000 miehestä, ja siihen pitää laskea vielä naiset ja lapset päälle. Ja silti, viisi ohraleipää ja kaksi kalaa riittivät Jeesuksen siunaamina koko tuolle suurelle väkijoukolle niin, että kaikki saivat vatsansa täyteen. Lisäksi ruokailun jälkeen kerättiin 12 korillista leiväntähteitä.
Mitä tämä Jeesuksen tunnusteko kertoo meille? Tärkeintä ei ole, että Jumala täyttää meidän vatsamme. Jokapäiväinen leipä on totta kai olennainen asia – pyydämmehän sitä joka kerta Jeesuksen itsensä opettamassa Isä meidän -rukouksessakin – mutta se ei ole tärkeintä.
Vähän myöhemmin samassa Johanneksen evankeliumin luvussa Jeesus sanoo häntä, kenties taas ruokkimisihmeen toivossa, etsineelle väkijoukolle näin: ”Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän. Sitä teille antaa Ihmisen Poika.”
Jeesus itse on elämän leipä. Joka uskoo häneen, saa vielä paljon enemmän kuin maallista hyvää elämäänsä. Jeesus lahjoittaa seuraajilleen ikuisen elämän taivaassa. Se on kalleinta, mitä voimme ikinä saada.
Kun Jeesus teki ihmeen, hän tähtäsi aina myös uskon syntymiseen ihmetekoa todistaneiden sydämissä. Ruokkimisihmeenkin kesto oli ajallinen, kun ruokituille ihmisille tuli taas uudestaan nälkä. Mutta uskon lahja tarjoaa hengellisen ravinnon, joka kestää tästä ajasta ikuisuuteen. Jeesus on elämän leipä, joka pysyvästi tyydyttää sielun hengellisen nälän.
Saamme kiittää Jumalaa, joka antaa meille kaiken tarpeellisen ja hyvän elämäämme. Se opettaa meitä jakamaan omastamme myös heille, joilta puuttuu jokapäiväinen leipä ja jotka kärsivät hätää.
Laura Blom
Seurakuntapastori
Anjalankosken seurakunta
