Pelokkaat todistajat epäilemässä

Sitä suurta ilon tunnetta, kun viime sunnuntaina koko kristikunnassa kaikui: Kristus on totisesti ylösnoussut! Ilosanoma sai levitä ympäri maailmaa. Se riemullinen ilon tunne, jota tyhjän haudan luota pois kiiruhtaneet naiset saivat tuntea pakahtumaisillaan olevissa sydämissään. Ilo, jota he saivat olla jakamassa kaikille Jeesuksen ystäville ja muille ihmisille vaihtuukin seuraavassa näytöksessä toisenlaiseen tunnelmaan. Siinä hetkessä ei kiiruhdettu toreille jakamaan ilouutista ja juhlimaan Jumalan täydellistä tekoa. Sen sijaan piilouduttiinkin lukittujen ovien taakse. Tunnettiin pelkoa ja epäuskoa. Kaikki oli varmasti suurta sekasortoa ja ihmetystä: mitä oli tapahtunut?

Pelko ja usko eivät saisi liittyä yhteen. Jokaisen tulisi saada rauhallisin ja turvallisin mielin elää ja hengittää omaa uskoaan todeksi. Onneksi me saamme Suomessa riemuita pääsiäisen ilosta vailla pelkoa. Jeesuksen läsnäolo toi pelokkaille opetuslapsille silloin, mutta Jeesus tuo myös meille tähän päivään iloa, rauhaa ja toivoa. Jumalan yhteydessä saa tuntea olevansa armahdettu, arvokas ja rakas.

Epäuskoa saattaa silti moni elämässään tuntea. Ainakin ajoittain. Samanlaista epäuskoa kun yksi Jeesuksen opetuslapsista: epäileväinen Tuomas. Kuinka usein itsekin huomaan olevani kuin tuo epäileväinen Tuomas. Epäilen ja haparoin omassa elämässäni. Tuomaksella on oma arvonsa tässä epävakaassa ajassa. Jeesus toki moitti häntä epäuskoisuudesta, mutta pohdiskeleva, tarkkaan harkitseva Tuomas voisi toimia myös esimerkkinä tämän päivän ihmisille. Joitakin asioita saa ja voi miettiä useampaan kertaan. Jumalaa ja armoa meidän ei tarvitse kuitenkaan epäillä. Ei tarvitse epäillä tai pelätä, koska ylösnoussut Vapahtajamme sulkee sinutkin syliinsä. 

Tänään saamme muistaa, kuinka ylösnoussut Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä. Tähän iloon mekin saamme yhtyä.

Laura Kalenius
seurakuntapastori
Kouvolan seurakunta