Palmusunnuntaista alkaa matka kohti hiljaista viikkoa ja pääsiäistä

Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja huippukohta. Pääsiäisjakson aikana seuraamme Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita ja ylösnousemusta.

Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon

Tänä vuonna palmusunnuntaita vietetään 9. huhtikuuta. Palmusunnuntai muistuttaa Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin aasilla ratsastaen. Kansa heitti hänen eteensä tielle palmunlehviä ja väkijoukko juhli häntä huutaen Hoosianna! Oi, auta!

Kristityille palmu on kuoleman voittamisen ja marttyyriyden symboli. Jo Vanhan Testamentin teksteissä ennustettiin, että Messiaan tullessa kaupunkiin hänen eteensä levitetään palmun lehviä. Suomessa palmunlehvien sijaan koti ja kirkko koristellaan pajunoksilla. Tästä juontaa juurensa myös virpomisperinne, jossa virvottava toivotetaan "tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks" - kyse on oikeastaan siunauksesta.

Palmusunnuntaita seuraavalla hiljaisella viikolla muistellaan Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita ja kärsimyksiä.

Kärsimystarina päättyy ylösnousemukseen

Pitkäperjantai on Kristuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä. Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia: Jeesus ristiinnaulitaan ja hän kuolee. Jeesuksen kärsimystie päättyy.

Jeesuksen risti on kristitylle anteeksiantamuksen, sovinnon ja toivon merkki. Jeesus kantoi ristille koko maailman synnin. Hän rakensi sovinnon Jumalan ja ihmisten välille ja avasi tien ikuiseen elämään. Jeesuksen ristinkuolema kutsuu myös meitä rakentamaan rauhaa ja sovintoa toistemme kanssa.

Kirkossa ei ole pitkäperjantaina ehtoollista, vaan vietetään sanajumalanpalvelus. Kellot ja urut vaikenevat. Alttari on vähäeleinen ja liturginen väri on musta. Riisutulla alttarilla on ristiinnaulitun kuva, krusifiksi. Kynttilät on sammutettu ja usein kokonaan poissa. Kukkia ei käytetä lukuun ottamatta viittä punaista ruusua, jotka symboloivat Jeesuksen viittä haavaa. Useissa kirkoissa on myös kello 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus.

Pääsiäinen juhlistaa Jeesuksen ylösnousemusta

Pääsiäinen on kristikunnan tärkein ja vanhin juhla, jolloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta. Pääsiäisen toivon sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta: Jeesuksen ylösnousemuksen myötä kuoleman kahle on murrettu ihmiskunnan ympäriltä.

Juhlan suomalainen nimi viittaa paastosta pääsemiseen. Useissa kielissä nimen juuret ovat juutalaisten pesah-juhlasta, jota vietetään Egyptistä vapautumisen muistoksi.

Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä, jolloin vietetään pääsiäisyön messu. Sen yhteydessä sytytetään kynttilät, jotka kuvaavat nousevaa aurinkoa ja kuoleman pimeyden väistymistä. Alttarin musta väri vaihdetaan valkoiseen.

Pääsiäisyö aloittaa pääsiäisviikon, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Samalla alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.

Kristityt ovat viettäneet pääsiäistä aivan kristinuskon alkuajoista lähtien. Pääsiäistä vietetään kevätpäivän tasauksen jälkeisen täysikuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tänä vuonna pääsiäinen on 16.4.

Pääsiäisenä huomioidaan lapsiperheet Kouvolan seurakunnissa

Pääsiäisen tapahtumat esitetään nukkealttarein Kuusankosken seurakuntakeskuksen salissa 9.4. klo 11–16. Alttareihin voi tutustua itsenäisesti tai oppaan johdolla. Kouvolan Keskuskirkossa pääsiäisen nukkealttarit ovat esillä 17.4. kello 11–13.

Palmusunnuntaina 9.4. vietetään perhemessua Käpylän kirkossa. Jumalanpalveluksen jälkeen on perhetapahtuma, jossa nautitaan keittolounas ja askarrellaan virpomavitsoja. Virpomassa käydään viereisessä palvelutalossa. Myös Korian kirkossa on perhemessu 9.4.

Lasten pääsiäiskirkot pidetään Elimäen kirkossa 12.4. kello 9.30 ja Korian kirkossa 13.4. kello 9.30.

Pääsiäispäivänä 16.4. vietetään perhemessua Kuusankosken kirkossa kello 10. Mukana on lapsikuoro Valonsäteet.